Ealgabivddu boahttevuohta?

Suopmelaš vuogádagas fuođđodikšunservviid guovllučoahkkin vállje guvllolaš fuođđoráđi, man okta váldodoaibma lea ásahit ealganállemihttomeriid. Ealgadoalloguovllu mihttomearri lea dábálaččat mearregaska, ovdamearkan 2,5-3,0 ealgga / 1000 hektára. Suoma 15 guvllolaš fuođđoráđi ásahit mihttomeriid oktiibuot 59 ealgadoalloguvlui.

Dát mihttomearregaska lea guovddáš boahttevuođa ealgameriid oasil. Go Luondduriggodatguovddáš lea buvttadan ealganálleárvvoštallama, Suoma fuođđoguovddáš mieđiha bivdolobiid nu, ahte lohpemeriin beasašii guvllolaš fuođđoráđi (GFR) ásahan mihttomearrái. 

– Mihttomearregaska lea tulkojuvvon dássážii menddo čavga. Juohke gielda ii dárbbaš leat mearregaskkas, muhto guovllu gaskaárvu reahkká. Riikkaviidosaš fuođđoráđđi lea evttohan rávvagiid beaiváduvvot nu, ahte rávvagis oaivvilduvvon 0,5 ealgga / 1000 há mihttomearregaskkas lea maiddái vejolaš spiehkkasit, jus dat ealgadoalloguovlluid guovdu dahkkon guorahallamis ja čanusjoavkkuiguin dahkkojuvvon ráđđádallamiid vuođul oidnojuvvo vuogálažžan. Eanemus guoddinnávccalaš guovlluin ealggat ožžot nappo leat eanetge, go ealgadoalloguovllu gaskaárvu mearkkaša, Kukkonen muitala dálá dilis jearahallama álggus. 

Máilbmi lea rievdan

Guovddáš iešvuohta nállemihttomeari ásaheamis lea proseassa, mas guvllolaš gullá čanusjoavkkuid, main kánske buot eanemuš mearkkašahtti leat eanaeaiggádat. Proseassas ohcat nállái dási, mainna ovdamearkan vuovdevahágat livčče govttolaččat.

– Dálá dilis guovlluid gaskasaš earut ealganális leat stuorrá, ja boahtte giđa ealganáli mihttomeari ásaheapmi hui dehálaš, Kukkonen iktá.

– Valjis guovža- ja gumpenálli vel lassin deattuha dan, Partanen dievasmahttá.

– Juo, ealganáli mihttomeariásaheapmi lea ain eanet spireášši, ja dan galgá dál váldit vuhtii, Kukkonen láhttesta.

– Meahcásteaddjiin jávká maiddái motiiva váldit ja skuvlet ealgabeatnagiid, juogo -spiredili dihtii, mii ain heaju válmmašvuođa. Buoremus dálkkas dása livččii eallinfámolaš ja jagis jahkái oalle dássidis ealganálli, Partanen lasiha.

Meahcásteaddjijoavku rievdá

Stuorra ahkebuolvvaid jávkan lagašjagiin sirdá ealgabivddu loahpalaččat čuovvovaš sohkabuolvvaid eallinvuohkin. Kukkonen ja Partanen oidnet dasge hástalusaid, maid galgá váldit vuhtii dál ealganállemihttomeriid ásahettiin.

– Stuorra ahkeluohkáide veardidettiin, nuorat leat dávjjibut fárren gávpogiidda. Dát gávpotlaš meahcásteaddjit eai dáidde vuolgit ealgabivdui jus lobit leat unnán, Kukkonen gávnnaha.

– Muhto máŋgga guovllus namalassii ealgabivdu sáhttá leat gili áidna oktii čohkken  ášši, masa čoahkkanit gili ássit ja gávpogii fárren nuorat. Dan árvu eananguovllu buresveadjimii ja sosiála oktavuođaide lea buhttekeahtes, Partanen smiehtada.

Goabbáge oaidniba oktan guovddáš boahttevuođa mihttomearrin maiddái nuoraid beassama mielde ealgabivdui ja sin beroštumi bajásdoallamii.

– Ealgabivdojoavkkut galget geahččat ahkepyramida. Jus ođđa bivdit eai boađe mielde, dat oaivvilda searvvi nohkama. Pyramida guorahallan iktá, mii searvái dáhpáhuvvá, jus eai oaččo ođđa bivdiid mielde. Gehččet 20 jagi geahčai, Partanen láhttesta.

– Váldet nuoraid mielde, ja dárbbu mielde vuolidehket šielmmá vaikke searvanmávssu eret váldimis nuorain. Ja addet maiddái ovddasvástádusa ja stivrabáikkiid. Daid gánneha fáluhit nuoraide. Ja dieđusge maiddái nissoniidda, Kukkonen lasiha.

– Ja galgá dikšut ealganáli maiddái boahttevuođa meahcásteaddjiid vuhtii váldimiin.

Kukkonen ja Partanen eaba sáhte dahje háliit stivret guvllolaš fuođđoráđiid sin mearrádusain, muhto soai ávžžuheaba daid bajidit boahttevuođa gullamiid ođđa dássái.

– Ealggaid mearri guoskkaha olles servodaga ja vuovdedoalu galgá váldit duođalaččat. Muhto dál lea áigi háleštit čanusjoavkkuiguin rahpasit buot dáid ovddeš ja ođđa hástalusain ealganáli heivvolaš sturrodaga ektui.