Afrikkalainen sikarutto Latviassa
Latviaan afrikkalainen sikarutto (ASF) ilmestyi kesällä 2014. Tohtori Janis Ozolins (Latvian State Forest Research Institute ”Silava”) on kartoittanut taudin leviämistä maassa.
Latvian villisikakanta oli kasvanut tasaisesti ja oli vuonna 2014 huipussaan, arviolta 80 000 yksilöä, ASF:n saapuessa Venäjältä villisikojen mukana.
Koska villisikakanta oli suuri, laumat elivät lähekkäin ja tauti tarttui nopeasti yhä uusiin yksilöihin. Etenemisvauhti oli arviolta noin 10 kilometriä kuukaudessa, eli karkeasti noin 100 kilometriä vuodessa, ja vajaassa viidessä vuodessa ASF oli levinnyt koko maahan.
Metsästäjien rooli
Vuoden 2014 loppupuolella Latvian metsästäjät valjastettiin kaatotalkoisiin taudin pysäyttämiseksi, mutta toivottua taudin leviämisen hidastumista ei tapahtunut. Vuoden 2015 kesällä Latvian valtio ryhtyi maksamaan villisikaemakoista 100 euroa, muista villisioista 50 euroa sekä testinäytteistä 30 euroa, jotta metsästäjät motivoituisivat ampumaan naaraita. Siihen saakka ammutut villisiat olivat olleet enimmäkseen porsaita ja karjuja. Vasta tämä sai taudin etenemisvauhdin hidastumaan, mutta ei taittumaan.
Meneillään kolmas tautiaalto
Vuodesta 2014 Latviassa on ollut käytäntö, että kaikki metsästetyt villisiat testataan ASF-taudin varalta, eikä villisian lihaa saa leikata tai käyttää ennen kuin testitulokset ovat saapuneet. Tai jos tuotantotilalla tavataan ASF-tautiin sairastunut sika, tilan kaikki eläimet teurastetaan. Tähän mennessä 73 sikatilallista on joutunut pakkoteurastamaan yhteensä 52 987 eläintä.
Tällä hetkellä, syksyllä 2023, on Latviassa käynnissä ASF:n kolmas aalto, josta toivotaan laimeampaa kuin edeltävistä. Toiveikkuus perustuu siihen, että Latvian villisikakanta on vain kolmasosa, jos sitäkään, vuoden 2014 kannasta.
ASF ei ole kadonnut Latviasta. Suurin toivonkipinä olisi saada villisikoihin toimiva rokote.
