Uusia ajatuksia hirvivahinkojen vähentämiseen
Sorkka-hanke koulutti metsä- ja riista-ammattilaisia. Aiheena oli metsänhoidon keinot hirvivahinkojen vähentämiseen. Hirvelle maistuvan lehtipuuravinnon tarjonnan merkitys korostuu talvilaitumilla.
Ammattilaisille suunnatussa koulutuksessa syvennyttiin metsänhoidon keinoihin vähentää metsätaloudelle aiheutuvia hirvivahinkoja.
– Toivottavasti kaikki ovat avoimin mielin mukana ja saisivat vähän uusia ajatuksia, toivoi Mika Tuomainen Suomen metsäkeskukselta hetki ennen koulutuksen alkua.
Kokonaisuus oli rakennettu perinteiseen tapaan. Aamulla perehdyttiin teoriaan luokkahuoneessa ja iltapäivällä opittua kerrattiin maastokohteilla.
Hirvi on osa monimuotoisuutta
Hirvi on kasvinsyöjä, joka käyttää kasveja ravintonaan varsin monipuolisesti. Sille maistuvat lehtipuut, kuten pajut, pihlaja ja haapa.
– Hirvi onkin osa monimuotoisuutta, Tuomainen sanoo.
Lauri Itkosen mukaan hirvikanta on puolittunut 2000-luvulla ja nyt onkin syytä etsiä uusia ratkaisuja metsävahinkojen hallitsemiseen.
Vaihtoehtoista ravintoa lehtipuista
Suurimmat kahnaukset hirven ja metsätalouden välillä syntyvät talvikaudella, jolloin hirvi käyttää ravinnokseen männyntaimia.
– Vaihtoehtoisen ravinnon merkitys korostuu talvilaidunalueilla, Tuomainen sanoo.
Vaihtoehtoista ravintoa tuotetaan kasvattamalla sekametsiä, säästämällä riistatiheikköjä, välttämällä liiallista raivaamista ja hyödyntämällä muun muassa joutoalueita, kuten sähkölinjojen alustoja. Talvella hirvet syövät myös mielellään hakkuutähteitä. Niitä kannattaakin talvikauden hakkuissa nostella hirven saataville.
Sekametsän kasvatus on viisainta aloittaa taimikoista, sillä myöhemmin sekapuustoa on vaikea saada aikaa, jos kaikki lehtipuusekoitus on raivattu pois aiemmissa käsittelyissä.
– Tärkeintä on, ettei lehtipuita päästetä havutaimikoissa etukasvuisiksi, Tuomainen korostaa.
Etukasvuinen, eli kasvatettavia havutaimia pidempi lehtipuusto, piiskaa havutaimia ja saa ne riukuuntumaan.
Särkymävaraa taimikoihin
Myös taimitiheydellä on mahdollisuus vaikuttaa. Taimikoiden kasvattaminen tavanomaista tiheämpänä luo särkymävaraa ja eikä suurta vahinkoa synny, vaikka hirvet söisivät osan taimista.
Maastokohteilla tutustuttiin mänty- ja kuusitaimikkoon, joiden toinen puoli oli käsitelty hankkeen ohjeiden mukaan. Männikköön oli jätetty särkymävaraa kasvattamalla 5 000 tainta per hehtaari ja kuusitaimikossa on säästetty sekapuustoa. Uusien ohjeiden noudattaminen oli vaatinut metsurilta ensin opettelemista, mutta lopulta työ oli alkanut sujua.
Koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten reaktiot maastokohteilla olivat hiljaisen hyväksyviä. Paljon pohdittiin kohteiden jatkohoitoa ja tukikelpoisuutta, kun metsätalouden uusi tukijärjestelmä Metka ensi vuonna astuu voimaan.
– Lopulta tässä on kyse asennemuutoksesta, Tuomainen summasi.
Katso hankkeessa tuotetut videot Riistainfosta (riistainfo.fi).
Koulutus oli osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Sorkka-hanketta, joka päättyy vuoden 2023 lopussa. Lisää tietoa hankkeesta (tapio.fi). Päivän kouluttajina toimivat Lauri Itkonen Suomen riistakeskukselta ja Mika Tuomainen Suomen metsäkeskukselta.
