Eduskunnan puolustusvaliokunta on asettanut tavoitteeksi saada maahamme 1000 ulkona sijaitsevaa ampumarataa.

Ampumaradat myötätuulessa

Vuonna 2022 Euroopan turvallisuustilanne heikkeni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen seurauksena on vihdoin herätty laajemmin huomaamaan, että ampumaradat ovat tarpeellisia.

Teksti ja kuvat Lotta Laitinen

Julkaistu30.6.2023

Suomessa on laajoja alueita, joilla ampumaratatilanne on erittäin heikko, erityisesti lajiratojen monipuolisuuden näkökulmasta. Matkat harjoittelupaikoille ovat liian pitkiä, sillä ampumaratojen määrä on vähentynyt 1990-luvulta noin 70 prosenttia nykyiseen 670 ampumarataan.

Näin on tapahtunut, vaikka ampumaradoilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien, ampumaurheilijoiden, reserviläisten ja harrasteampujien lisäksi muun muassa poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Rikosseuraamuslaitos sekä lentokenttien eläintorjunnasta vastaavat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti ampumaharjoittelun maanpuolustuksellisen näkökulman korostuneesti ja syystäkin esille, mutta kuten puolustusministeriö ja Puolustusvoimat ovat todenneet, kaikki ampumaharjoittelu tukee maanpuolustusta.

Miten ampumaradoilla toimitaan ja mikä on metsästäjälle sopiva määrä ammuntatreeniä? Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso:

Tunne omat rajasi ampujana

Jaksossa vieraana Jussi Partanen, joka toimii Suomen Metsästäjäliitossa metsästysampumapäällikkönä. Voit kuunnella podcastia verkkolehden lisäksi Spotifyssa.

Valtioneuvoston ampumarataselvitys

Konkreettinen esitys muuttuneesta suhtautumisesta oli kesäkuussa 2022 eduskunnan puolustusvaliokunnan asettama tavoite saada maahamme 1000 ulkona sijaitsevaa ampumarataa. Tämä tarkoittaa toiminnassa olevien ampumaratojen turvaamisen lisäksi vähintään 330 ampumaradan lisäystä ottamalla käyttöön aiemmin suljettuja ratoja ja rakentamalla uusia.

Puolustusvaliokunnan asettaman tavoitteen jälkeen eduskunta antoi valtioneuvostolle tehtäväksi selvittää maamme ampumaratatilannetta ja sitä, miten ampumaratojen määrää saataisiin lisättyä.

Ampumarataselvityksen laatimisvastuu oli puolustusministeriöllä, joka valmisteli selvitystä muiden ministeriöiden sekä Suomen ampumaurheiluliiton koordinoiman ympäristölupahankkeen kanssa.

Ampumaharrastus on edelleen heikosti tunnettua suuren yleisön keskuudessa, mistä aiheutuu monia haasteita. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen tulisi keskittyä entistä enemmän.

Ongelmana sekava ja vanhentunut lainsäädäntö

Ansiokkaassa selvityksessä tunnistettiin ampumaratatoiminnan turvaamisen ja kehittämisen esteitä ja esitettiin toimenpiteitä niiden poistamiseksi.

Ennen ampumaratojen ympäristölupahankkeen (ampumaurheiluliitto.fi) aloittamista ympäristöhallinnon puolelta annettiin ymmärtää, että ongelmia aiheuttaa lupahakemusten heikko laatu. Hankkeen aikana on kirkastunut, etteivät laadukkaasti ja ammattimaisesti laaditut lupahakemukset ratkaise kaikkia ongelmia. Sääntely on sekavaa ja mahdollistaa jopa liiallisen viranomaisten harkintavallan käytön. Viranomaisen toimintaa tulisi ohjata tarkoitussidonnaisuuden, objektiivisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Lisäksi lainsäädännössä on niin sanottuja ”giljotiinipykäliä”, jotka mahdollistavat toiminnan kieltämisen viranomaisen niin halutessa.

Aivan ensimmäiseksi ampumaratojen ympäristölupaprosesseja koskevaa lainsäädäntöä on muutettava. Ympäristönäkökohdat pitää huomioida riskiperusteisesti ja perustella todellisuuspohjaisin tieteellisin argumentein. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä lupa-asioiden objektiiviseen käsittelyyn ja siihen, että lupahakemusten laatijoiden ja lupapäätösten tekijöiden asiantuntemus on korkeatasoista.

Ampumaratoja koskeva sääntely jakautuu nykyisellään sisä- ja ympäristöministeriön toimialoille. Muutokset tässä selkeyttäisivät ja nopeuttaisivat ratojen luvitusta merkittävästi.

Ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyvä tieto lisääntyy ja tarkentuu koko ajan, mutta lainsäädäntö laahaa pahasti perässä.

Komission pyrkimykset on torpattava

EU-sääntelyn tasolla Suomen on yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaikutettava siten, että ampumaradat rajataan kokonaan pois lyijyammusten rajoitusesityksestä. Toteutuessaan Euroopan komission pyrkimykset kieltää ja rajoittaa lyijyammusten käyttöä heikentäisi merkittävästi koko EU:n sotilaallista puolustuskykyä ja huoltovarmuutta, sillä sen vaikutukset ampumatarvikkeiden tuotantoon ja saatavuuteen olisivat erittäin mittavat.

Ampumaradoilla ei voida vaikuttaa rajoitusesityksen tavoitteisiin suojella muuttolintuja ja riistalihan puhtautta, mutta rajoituksen vaikutukset ampumaratatoiminnalle olisivat erittäin haitalliset. Kikkailut ampujaryhmiä koskevilla poikkeuksilla eivät auta, vaikka ne vaikuttavatkin houkuttelevilta pikavoitoilta.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Ampumaratojen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin vuosikymmeniin. Nykyisen ampumarataverkoston toiminnan turvaamiseksi ja uusien ratojen perustamisen helpottamiseksi sekä nopeuttamiseksi tarvitaan muutoksia, jotka on käynnistettävä pikimmiten. Nyt on kyse siitä, löytyykö päättäjiltä uskallusta tehdä riittävät muutokset ja pitääkö eri ampujaryhmien välinen yhteinen rintama.

Puolustusvaliokunta haluaa Suomeen lisää ampumaratoja (eduskunta.fi)

Valtioneuvoston ampumarataselvitys (pdf, api.hankeikkuna.fi)

Suomen ampumaradat

  • Ampumaratoja yhteensä  674
  • Toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa  264
  • Ei ympäristölupaa  283
  • Ympäristölupahankkeessa mukana  78
  • Lupamääräysten tarkistaminen  36

Uudet ratahankkeet

  • Ympäristölupa voimassa  5
  • Ympäristölupa auki  8

Siviiliampumaradoilla ammutaan vuosittain noin 25 miljoonaa luotia

  • Reserviläisjärjestöt noin 10 miljoonaa.
  • Metsästäjät ja urheiluampujat noin 15 miljoonaa.
  • Lisäksi siviiliampumaradoilla harjoittelevat viranomaiset: poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, Rikosseuraamuslaitos, lentokenttien eläinturvallisuudesta vastaavat ja niin edelleen.

Puolustusvoimien laukausmäärä on 10-15 miljoonaa (sisältää MPK:n laukausmäärät)

Lähde: Jussi Partanen, Suomen Metsästäjäliitto