Maanomistajat hyötyvät suurista hirvieläinmääristä

Mitä suuremman saalismäärän hirvieläinkannat mahdollistavat, sitä suuremman hyödyn maanomistajat saavat. Kun hirvieläinsaalis kasvaa yhdellä yksilöllä/1 000 ha, taloudellinen hyöty kasvaa keskimäärin 60 eurolla 1 000 hehtaaria kohden.

Metsästävä maanomistaja saa parhaan korvauksen maistaan

Hirvieläinmetsästyksen taloudellinen hyöty rahallisesti määriteltävää korvausta saaville maanomistajille on keskimäärin noin 6 335 euroa/1 000 ha. Parhaan rahallisen korvauksen saa maistaan silloin, kun maanomistaja kuuluu itse metsästysseurueeseen ja saa sitä kautta hirven- tai peuranlihaa.

Metsästävät maanomistajat saavat keskimäärin paljon korkeampaa korvausta (noin 6 700 euroa/1 000 ha) kuin maanomistajat, jotka eivät harrasta metsästystä (812 euroa/1 000 ha). Kaikkien maanomistajien saama taloudellinen hyöty hirvieläinmetsästyksestä on keskimäärin 3 120 euroa/1 000 hehtaaria.

Kertomalla eri alueiden maanomistajien keskimäärin saamat hyödyt ja alueiden maapinta-alat (oletus: 90 prosenttia on metsästyskäytössä), saadaan maanomistajien taloudelliseksi kokonaishyödyksi noin 92 miljoonaa euroa.

Rahallinen hyöty yhteydessä valkohäntäpeura- ja metsäkaurissaaliisiin

Hirvieläinten välillä on eroja siinä, vaikuttaako saaliin määrä saatuun taloudelliseen hyötyyn. Valkohäntäpeura- ja metsäkaurissaalis ja rahallinen hyöty maanomistajalle ovat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Saaliin kasvaessa rahallinen hyöty maanomistajalle kasvaa. Valkohäntäpeurasaaliin kasvaessa yhdellä yksilöllä/1 000 ha taloudellinen hyöty kasvaa noin 106 eurolla/1 000 ha.

Hirvisaaliin ja rahallisen hyödyn välillä ei ole vastaavaa tilastollista yhteyttä. Selkeää syytä tähän ei ole, mutta se saattaa johtua saalistiheyden suhteellisen pienestä vaihtelusta eri alueiden välillä.

Korvaus usein lihana

Maanomistajien välillä on paljon vaihtelua ja monille maanomistajille rahallinen hyöty hirvieläinmetsästyksestä on pieni. Rahallista vuokraa perii vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista maanomistajista. Enimmäkseen korvaus saadaan hirven- tai peuranlihana.

Tulosten perusteella vain noin 50 prosenttia metsästysoikeutta mailleen vuokraavista maanomistajista saa jotain rahalla mitattavaa korvausta. Riistatalouden arvon kannalta voi olla ongelmallista, ettei hirvieläimillä ole maanomistajille taloudellista arvoa. Ne voidaan kokea lähinnä vahinkojen aiheuttajina. Tällöin ainoa tavoite on pitää hirvieläinkannat mahdollisimman alhaalla, vaikka riistatalous voisi tuoda hyvinvointia sekä taloudellista hyötyä maanomistajille.