Suomalainen metsästäjä ja maanpuolustaja
Suomessa on yleinen asevelvollisuus, pakollinen miehille ja vapaaehtoinen naisille. Suomalaisten maanpuolustustahto on omaa luokkaansa mihin tahansa maahan verrattuna. Koulutettuja reserviläisiä on yli 900 000 ja Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Luvallisia ampuma-aseita suomalaisilla on yli 1,5 miljoonaa ja luvan haltijoita noin 600 000. Metsästyskortin suorittaneita metsästyksen harrastajia on yli 300 000. Kaikki nämä ovat vaikuttavia lukuja, jotka kertovat jotain yhteiskunnastamme ja antavat selvän signaalin ulospäin. Suomalaiset ovat käytännöllisiä ihmisiä, joille yhteiskunnan turvallisuus on tärkeä asia. Suuresta asemäärästä huolimatta onnettomuuksia ja väärinkäytöksiä tapahtuu todella vähän.
Suomalaiset hyväksyvät laajasti metsästyksen ja ymmärtävät sen merkityksen. Vapaaehtoinen SRVA-toiminta on yksi osoitus siitä, miten metsästäjät ovat valmiita antamaan aikaansa ja osaamistaan yhteiskunnan käyttöön. Sama vapaaehtoisuus näkyy maanpuolustuksessa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osuus on koko ajan ollut merkittävä lisä Puolustusvoimien antamaan koulutukseen. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vapaaehtoiseen koulutukseen hakeutuneiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kursseille on enemmän tulijoita kuin on paikkoja, ja reserviläisjärjestöjen jäsenmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaikessa tässä näkyy suomalaisten paljon puhuttu pragmaattisuus ja halu tarttua toimeen, kun tilanne sitä edellyttää.
Nuoret metsästäjät tai kilpa-ammuntaa harrastavat omaavat jo hyviä taitoja tullessaan asepalvelukseen. Se näkyy varmasti ammuntatuloksissa ja aseen käsittelyssä, kun koulutus aloitetaan. Vastaavasti myöhemmin metsästyksen aloittavat ovat varusmiespalveluksen aikana saaneet hyvän ase- ja ampumakoulutuksen, joka helpottaa metsästysammunnan aloittamista. Perusasiat aseen turvallisessa käsittelyssä ovat keskiössä sekä Puolustusvoimien koulutuksessa että metsästystilanteessa. Ammunnan harjoittelu vuosittain vahvistaa osaamista ja antaa varmuutta toimia eri tilanteissa.
Suomalaiseen metsästyskulttuuriin kuuluvat olennaisena osana erätaidot ja luonnossa liikkuminen. Nämä taidot ovat osa myös sotilaskoulutusta. Selviytyminen erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa on kaiken kaikkiaan tärkeä kansalaistaito; puhutaan sitten pitkistä sähkökatkoksista tai pahemmista katastrofeista. Opitut ja harjoitellut taidot auttavat selviytymisessä. Yksin ei tarvitse jäädä, vaan porukalla hommat hoidetaan. Tämä yhteisöllisyyden merkitys ja sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeää sekä sotilaskoulutuksessa että metsästysporukassa toimimisessa.
Entä johtamistoiminta? Puolustusvoimien johtamiskoulutusta arvostetaan yhteiskunnassamme ja siinä saatuja oppeja voi hyödyntää monessa eri tilanteessa. Seuruemetsästyksessä johtamisella on tärkeä rooli. Selkeät käskyt ja hyvä suunnitelma mahdollistavat onnistuneen metsästystapahtuman ja lisäävät turvallisuutta. Jokainen tietää tehtävänsä ja paikkansa joukossa.
Sotilaallisessa maanpuolustuksessa puhutaan Suomen mallista. Sen keskiössä ovat korkea maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, laaja reservi, kärkisuorituskyvyt sekä kansainvälinen yhteistoiminta. Varmasti voidaan puhua myös metsästyksessä Suomen mallista. Olisivatko sen kulmakiviä yhteisöllisyys, kestävyys, turvallisuus ja metsästystaidot?
