Lammasvahingot painottuivat heinäkuulle
Suuri osa susien aiheuttamista lammasvahingosta tapahtuu samoilla eläintiloilla. Tänä vuonna hyökkäyksiä tapahtui erityisesti heinäkuussa.
Kesän lammasvahingoista monet ovat tapahtuneet samoille eläintiloille. Esimerkiksi Kannuksessa ja Vesannolla sudet kävivät lammaskatraan kimppuun useita kertoja.
Kaikkiaan tänä vuonna on riistavahinkorekisterin mukaan korvattu 317 lammasta (30.9. mennessä). Viranomaisten ylläpitämässä riistavahinkorekisterissä näkyvät vahingot, joista on haettu valtion korvausta. Vakuutuksesta korvatut eläimet eivät näy rekisterissä. Maaseutuelinkeinoviranomaisen suorittama maastotarkastus on edellytys korvauksen myöntämiselle kaikissa kotieläinvahingoissa. Koiravahingoissa eläinlääkärin lausunto voi korvata maastotarkastuksen.
Lammaskatraisiin on hyökätty 58 kertaa. Verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan vahinkojen ja korvattujen eläinten määrä on noussut. Tästä huolimatta vahinkopaikkakuntien määrä on lähes samalla tasolla kuin viime vuonna, mikä sekin kertoo vahinkojen kasaantumisesta samoille alueille. Vuonna 2021 syyskuun loppuun mennessä susivahinkoja oli tapahtunut kahdellakymmenellä paikkakunnalla, tänä vuonna vastaava luku on kaksikymmentäyksi.
Korvattujen lampaiden määrä kasvussa
Viime vuosina hyökkäyksissä vahingoittuneiden tai kuolleiden eläinten lukumäärä on kasvanut. Yksittäisessä hyökkäyksessä saattaa kuolla jopa kymmeniä lampaita, mikä nostaa korvattujen eläinten lukumäärää ja tätä kautta korvaussummia. Korvauksia lammasvahingoista on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä maksettu yli 90 000 euroa. Vuonna 2021 korvauksia maksettiin vastaavana aikana noin 70 000 euroa. Koko viime vuoden korvaussumma kipusi lopulta noin 94 000 euroon.
Lampaisiin kohdistuneet susien hyökkäykset ovat tänä vuonna painottuneet laidunkauden alkupuolelle. Kun vielä vuonna 2021 hyökkäyksistä vain noin kolmasosa tapahtui ennen elokuuta, on tänä vuonna kaksi kolmasosaa kaikista hyökkäyksistä sattunut ennen elokuuta (30.9. asti). Tämä osaltaan selittää korvausten suuren määrän jo ennen laidunkauden loppua.
Vahingot ovat tapahtuneet lähes poikkeuksetta susireviireillä tai niiden läheisyydessä. Poikkeuksen muodostavat Björkön ja Merenkurkun saaristo, Lappeenrannan itäpuoli sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajaseutu, joilla ei ole varmistettuja susireviireitä. Silti lammasvahinkoja on alueilla tapahtunut toistuvasti.
Nautavahingot muodostavat murto-osan susien aiheuttamista vahingoista. Niitä on riistavahinkorekisterin mukaan tapahtunut syyskuun loppuun mennessä vain muutama.
Petoaita varmin suojauskeino
Suomen riistakeskus myöntää eläintiloille sähköistettyä petoaitaa, jolla laiduntavia eläimiä voidaan suojata. Petoaitaa on tänä kesänä myönnetty maa- ja metsätalousministeriön riistakeskukselle myöntämästä erityisavustuksesta noin 65 kilometriä. Tärkeimpänä ehtona aidan myöntämiselle on, että suojattavien eläinten arvo ylittää petoaidan arvon. Kilometri petoaitaa maksaa noin 2 900 euroa.
SusiLIFE-suunnittelija Mari Tikkunen kertoo ääniraidalla, mitä vierailuilla susivahingosta kärsineiden tiloille tehdään:
Petoaitaa on vuodesta 2020 asti ollut mahdollista saada myös SusiLIFE-hankkeelta. Hanke on myöntänyt petoaitaa yli 40 eläintilalle, yhteensä lähes 67 kilometriä. Tänä vuonna aitaa on toimitettu tiloille yksitoista kilometriä.
SusiLIFE-hanke tarjoaa eläintilallisille myös muita suojauskeinoja, kuten riista- ja valvontakameroita, GPS-pantoja, vesistöpetoaitaa, lippusiimaa ja valo- ja äänikarkottimia. Päättyneellä laidunkaudella kokeilussa ovat olleet myös ilmanpainekarkottimet, joita on aiemmin käytetty lintujen ja hirvieläinten karkottamiseen.
Ääniraidalla Mari Tikkunen kertoo, mitä kokemuksia erilaisista karkottimista on saatu:
Koiravahinkojen hintalappu kallein
Vaikka määrällisesti lammasvahingot ovat suurin susien aiheuttama vahinkotyyppi, koiravahingot ovat korvauksiltaan suurimmat. Tänä vuonna koiravahinkoja on riistavahinkolain nojalla korvattu syyskuun loppuun mennessä vajaa 47 000 euroa. Koirasta korvattava summa vaihtelee suuresti esimerkiksi koiran koe- ja kilpailumenestyksen mukaan. Suurin osa hyökkäyksen kohteeksi joutuneista koirista on ollut metsästyskoiria, mutta mukana on myös seurakoiria. Tänä vuonna koiravahinkoja on sattunut syyskuun loppuun mennessä kahdeksantoista. Muutamassa tapauksessa vahingon käsittely on vielä kesken. Viime vuonna korvattiin 32 koiravahinkoa, ja korvaussumma oli yli 121 000 euroa.
Vaikka susien määrä on kasvanut viime vuosina, ei nousu näy koiravahinkojen määrässä. Tämä voi johtua siitä, että metsästäjät välttävät susialueita tai koiria koulutetaan työskentelemään lähempänä ihmistä.
Vahinkoja koskevat luvut on katsottu riistavahinkorekisteristä 3.10.
SusiLIFE-hanke on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.
Lisää tietoa hankkeesta susilife.fi
Runsas saaliseläinkanta voi vähentää koiravahinkoja
Teksti Mari Tikkunen
Susien aiheuttamia koiravahinkoja voi tapahtua vähemmän alueilla, joiden saaliseläintiheys on suurempi, paljastaa vasta julkaistu tutkimus Suomesta ja Virosta. Erityisesti susille tärkeimmän saaliseläinlajin tiheys vaikuttaa koiravahinkojen määrään.
Suomessa vaikutusta tutkittiin maan itäosassa, jossa suden ravinto koostuu 90-prosenttisesti hirvestä. Virossa sudet syövät pääasiassa villisikaa ja metsäkaurista. Molemmilla alueilla koiravahinkojen vuosittainen määrä lisääntyi, kun luontainen saaliseläinkanta pieneni.
Susi kokee koiran kilpailijaksi
Virossa sudet hyökkäävät pääasiassa pihakoirien kimppuun. Koirien kimppuun kävivät erityisesti nuoret vaeltavat yksilöt ja parit, jotka liikkuivat ihmisasutuksen läheisyydessä etsien omaa reviiriä. Koirat saatettiin tällöin kokea kilpailijoiksi, jotka piti poistaa reviiriltä. Lisäksi nuoret yksilöt saattavat olla taitamattomia saalistajia, joille koirat ovat helppoa ravintoa luontaisen saaliseläinkannan vähentyessä. Virossa koiravahinkojen määrä seurasi susilaumojen määrää. Samaa ei havaittu Suomessa. Selitys voi olla, että Suomessa metsästyskoiria ei päästetä alueille, joilla on tehty paljon susihavaintoja.
Suomessa susien suuhun joutui eniten metsästyskoiria. Sudet voivat kokea kaukana omistajasta riistaa haukkuvan metsästyskoiran kilpailijaksi. Suurinta osaa tapetuista koirista syödään, mutta kaikkiaan koirien on todettu olevan vain pieni osa susien ravinnosta. Syönti on lähinnä kilpailijan poistosta saatu lisäetu. Suomessa aiemmin tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että sudet hyökkäävät koirien kimppuun erityisen hanakasti reviirin raja-alueilla, mikä viittaisi koirien ensisijaiseen rooliin kilpailijoina.
Susikonfliktit huomioon hirvieläinten verotuksessa
Paitsi tärkeimmän saalislajin tiheydellä, myös pienempien ja helpommin saalistettavien saalislajien määrällä voi olla merkitystä koiravahinkojen määrään. Esimerkiksi Lounais-Suomessa sudet saalistavat hirven lisäksi valkohäntäpeuraa. Sen sijaan Itä-Suomessa, missä koiravahinkoja tapahtuu enemmän, susien tärkein saaliseläin on suuren kokonsa takia vaikeammin saalistettava hirvi.
Vaikka hirvieläimet aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja metsävahinkoja, kannattaa niiden verotuksessa ottaa huomioon myös niiden vaikutus suden ja ihmisen väliseen konfliktiin. Susien aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot ovat merkittäviä susikonfliktin aiheuttajia Suomen lisäksi monessa muussa Euroopan maassa sekä Pohjois-Amerikassa.
Tutkimus on julkaistu Wildlife Biology -sarjassa 2022(5): Ilpo Kojola, Ville Hallikainen, Marko Kübarsepp, Peep Männil, Mari Tikkunen and Samuli Heikkinen (2022) Does prey scarcity increase the risk of wolf attacks on domestic dogs?
