Hirvieläinten verotussuunnittelu on osallistava prosessi
Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö avaa blogissa hirvijahtia edeltävää sidosryhmiä osallistavaa prosessia, jonka tarkoituksena on mitoittaa metsästys niin että kantatavoitteet toteutuvat. Hirvikantojen säätelyn perustana ovat kannanhoitosuunnitelmat ja verotussuunnittelu.
Hirvieläinten metsästys metsäkaurista lukuun ottamatta on Suomessa pyyntiluvanvaraista. Luvat myöntää Suomen riistakeskus.
Metsästäjien raportoimat hirvieläinsaaliit ja -havainnot sekä arvio metsästyksen jälkeen jääneestä hirvikannasta ovat pohjana Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuottamille hirvieläinten kanta-arvioille. Kanta-arviomallinnuksessa käytetään lisäksi tietoa maa- ja lentolaskennoista, hirvieläinkolareista sekä edellisten vuosien kannan kehityksestä.
– LUKEn kanta-arviot ja suunnittelua helpottava verotuslaskuri ovat kaikkien käytettävissä Luonnonvarakeskuksen palvelussa luke.fi, Körhämö vinkkaa.
Verotussuunnitteluprosessin toinen keskeinen syöte ovat hirvitalousalueille päätetyt hirvitavoitteet. Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot asettavat kannan tiheyttä ja rakennetta koskevat tavoitteet.
– Alueelliset riistaneuvostot kuulevat vuosittain alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten maa- ja metsätalouden ja liikenteen viranomaisia ja järjestöjä sekä metsästys- ja luontoyhdistyksiä, Körhämö kirjoittaa.
Riistanhoitoyhdistykset tuottavat vuosittain hirvieläinten verotussuunnitelmat, joilla pyritään mitoittamaan kauden metsästysmäärät siten, että päästään tavoitteiden mukaiseen eläinkantaan. Myös riistanhoitoyhdistykset kuulevat paikallisia sidosryhmiään hirvieläintilanteesta.
Sorkka-hankkeesta lisäarvoa verotussuunnitteluun
Körhämön mukaan hirvieläinten, niiden elinympäristöjen ja ihmisen vuorovaikutukset voidaan havainnollistaa ”kolmiodraamana”. Hirvet ja muut sorkkaeläimet elävät olosuhteissa, jotka ovat ihmisen voimakkaasti muokkaamat. Eläimet muokkaavat ravinnonkäytöllään näitä olosuhteita edelleen. Ihmisten rooli on tässä ratkaiseva; he määrittelevät ja valitsevat luonnonkäyttötavat ja säätelevät hirvieläinkantoja.
Tapion, LUKEn, Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteisessä Sorkka-hankkeessa selvitetään hirvieläinten vaikutusta metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Hankkeen on mahdollista tuoda lisäarvoa säätelyyn, sen suunnittelun lähtötietoihin ja riskianalyyseihin, tavoiteasetteluun sekä verotuksen painopisteisiin ja toteutukseen.
Lue Körhämön koko blogi Tapio.fi -sivulta.
