Miten metsäkanalintuja verotetaan?
Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa käsitellään viime vuosien metsäkanalinnustusta. Sarja alkaa aiheella metsästysverotus.
Linnunpyynnin edellytykset ovat viime vuosikymmeninä vaihdelleet voimakkaasti. Riistakolmiolaskentojen lintutiheyksissä on vuosien välillä ollut merkittäviä eroja, mikä luo haasteita kestävän saalismäärän ja verotusasteen tavoittelemiselle.
Verotusastetta eli saalismäärän suhdetta lintukantoihin ohjataan epäsuorasti laji- ja aluekohtaisin metsästysajoin, valtion mailla lupa- ja saaliskiintiöillä ja metsästysseurojen mailla etenkin jäsenille asetettujen saaliskiintiöiden pohjalta. Viime kädessä saalismääristään vastaa kuitenkin jokainen metsästäjä itse. Millaista tämä metsästäjien toiminta on viime vuosina ollut?
Metsäkanalinnustus aktivoitui voimakkaasti syksyllä 2018
Metsäkanalintuja metsästi noin kolmannes riistanhoitomaksun suorittaneista ja puolet kaikista metsällä vuonna 2018 käyneistä, eli runsaat 100 000 henkilöä syksyllä 2018. Lukumääräisesti eniten heitä oli Oulun riistakeskusalueen eteläosan, Kainuun ja Pohjois-Savon riistanhoitoyhdistyksien jäsenistössä. Suosituimpia linnunpyyntialueita olivat Kainuun jälkeen Oulu sekä Lapin etelä- ja keskiosat. Kanalintukannat olivat lähteneet nousuun, ja edellisinä vuosina pyynnin väliin jättäneet lähtivät taas lintumetsälle. Tämä heijastui myös saalismääriin.
Reppuun päätyy useimmiten teerikukko
Teerisaalista kertyi syksyllä 2018 kaikkiaan arviolta 84 700−97 000 lintua. Tämä on yli kaksinkertainen määrä 34 500−38 600 metson saaliiseen verrattuna. Pyysaalis oli samaa suuruusluokkaa metson kanssa, 34 900−40 100 lintua.
Riekkoa sai pyytää vain osassa Lappia, ja sieltä kertynyt saalis jäi metsoon ja pyyhyn nähden noin puoleen, 14 700−20 400 riekkoon.
Metso- ja teerisaaliit painottuivat voimakkaasti koiraslintuihin: Saaliismetsoista 2/3 ja -teeristä 3/4 oli koiraita.
Suurimmat teerisaaliit Kainuusta
Lähes koko metsosaalis kertyi Keski-Lapista Pohjois-Karjalaan ulottuvalta alueelta. Teerisaaliin painopiste oli Kainuussa ja sitä ympäröivillä alueilla Keski-Lapista keskiseen Suomeen. Pyysaalis jakautui tasaisimmin ympäri maata ja riekot pyydettiin odotetusti lähes kokonaan Ylä-Lapista.
Riistakolmioiden kesälaskentojen mukaisiin alueellisiin metsäkanalintutiheyksiin nähden saalismäärät olivat syksyllä 2018 suurimpia Kainuussa teerellä ja metsolla. Alueiden välillä näytti kerätyn aineiston perusteella olevan suuria eroja (1−15 %) verotusasteissa ja niiden epävarmuudessa.
Seuraavassa Metsästäjä-lehden numerossa kerromme metsäkanalintusaaliin ajallisesta jakautumisesta syksyllä 2018.
