Hirvieläinkantoja hoidetaan tavoitteellisesti
Viime vuosina hirvikantaa on pienennetty ja valtaosassa maata hirvitiheydet ovat tavoitteen mukaisella tasolla. Valkohäntäpeuran osalta kannan leikkausta jatketaan peuratiheillä alueilla. Molempien lajien kannanhoitoa ohjaavat osallistavasti asetetut tavoitteet.
Alueelliset riistaneuvostot kuulevat vuosittain alueellisia sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä hirvieläintilanteesta.
Määrävälein neuvotellaan hirvitalousaluekohtaisista tavoitteista hirvelle ja valkohäntäpeuralle alueellisen riistaneuvoston päätöksenteon pohjaksi. Hirvieläintavoitteiden asettamisessa ja hirvieläinkantojen säätelyssä otetaan huomioon hirvieläinten vaikutukset, kuten metsä- ja viljelysvahingot, kolarit, riistataloudelliset hyödyt sekä vaikutukset suurpetokantoihin.
Hirvikanta keskimäärin kohdallaan
Alueellisten riistaneuvostojen vuosille 2021–2023 asettamat hirvitiheystavoitteet ovat suuressa osassa maata hieman alle kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta. Hirvitalousaluekohtainen tavoiteasettelu mahdollistaa kullakin alueelle olosuhteiden mukaisen riistakannan tavoittelun. Pohdinnan arvoista on, miten hyvin tässä on onnistuttu ja miten tavoiteasettelua voi kehittää.
Asetetut tavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa hirvien talvikannan pitämistä 70 000–86 000 yksilön kokoisena. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta viime kauden metsästyksen jälkeen on noin 80 800 (95 % luottamusväli 69 500–93 500) hirveä. Suomen 59 hirvitalousalueesta pääosalla hirvitiheys on tavoitetasolla.
Alueellisesti tilanne kuitenkin vaihtelee. Viime metsästyskauden jälkeen tavoitekannan ylitti 19 hirvitalousaluetta, joskin hirvikannan arvioitiin pienentyneen niistä suurimmalla osalla. Muutamilla alueilla ollaan edelleen selvästi tavoitetta korkeammassa kannassa. Näillä alueilla kevään verotussuunnittelussa ja syksyn jahdissa tilannetta pyritään korjaamaan.
Käsillä on myös toisensuuntainen tilanne, kun viime kauden jälkeen yhdeksällä hirvitalousalueella kannan arvioitiin olleen tavoitetiheyden alarajaa pienempi. Pienimmillään hirvitiheydet ovat painuneet etelässäkin lähemmäs kahta hirveä tuhannella hehtaarilla. Tällöin paikallinen epätasaisuus kannassa korostuu ja osa seuroista pyytää lähes tyhjää. Tilanteen jatkuessa seurauksena voi olla kannansäätelyn epävakautta ja riistan epätasaisen jakautumisen tuomaa eripuraa. Unohtaa ei sovi myöskään vaikutuksia suurpetoihin. Kannan pienentämisen oltua vuosia valtavirtaa on tärkeää huolehtia tilanteen korjaamisesta myös tavoitteet alittavilla alueilla.
Valkohäntäpeurajahdissa työ jatkuu
Lounaisen Suomen suururakkana on viime vuodet ollut valkohäntäpeurakannan kasvun suitseminen. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan viime metsästyskaudella saavutettu ennätyssuuri noin 74 000 yksilön valkohäntäpeurasaalis pysäytti pitkään jatkuneen kannan kasvun ja lähes kaikilla hirvitalousalueilla peurakanta pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna.
Kannan pienentymisen myötä peuravahingot liikenteessä ja viljelmillä ovat vähentyneet. Vahinkoihin vaikuttavat toki kannan koon ohella lumiolosuhteet, liikennemäärät ja vahinkojen torjunta.
Nykyinen metsästysjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Valkohäntäpeuran metsästystä on uudistettu: metsästysaikaa on pidennetty, koiran käyttöä on laajennettu ja neuvontaan on panostettu muun muassa peurasaaliin rakenteen muuttamiseksi. Kiitos tehdystä työstä kuuluu metsästäjille ja riistanhoitoyhdistyksille.
Alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet edellyttävät edelleen valkohäntäpeurakannan pienentämistä koko lounaisen Suomen alueella. Tämä edellyttää viime kauden tasolle yltävää saalismäärää tulevalla metsästyskaudella. Jatkossakin avaimet tavoitteiden mukaiseen valkohäntäpeurakannan hallintaan ovat riittävän suuri pyyntilupamäärä, koko metsästyskauden hyödyntäminen, riittävä naarasverotus ja ruokinnan rajaaminen houkutteluruokintaan.
Viime vuosien valkohäntäpeuraviestinnässä kannan pienentäminen on ollut pääroolissa. Liian usein on unohtunut, että suurimmassa osassa valkohäntäpeuran esiintymisaluetta kanta on todellisuudessa varsin pieni. Viesti on herkästi tarttunut myös näille harvan kannan alueille ja peurakannat pienentyneet entisestään, vaikka tavoite olisi ollut kannan maltillinen kasvattaminenkin. Muistammehan, että valkohäntäpeura on arvokas riistalaji sopivassa määrin esiintyessään.
