Kasveista elinvoimaa kosteikolle
Kunnostetun kosteikon kasvillisuus tarjoaa linnuille suojaa ja ravintoa sekä sitoo pintamaata veden aiheuttamaa eroosiota vastaan.
Kosteikoilla monipuolinen kasvillisuus antaa vesilinnuille suojaa ja ravintoa. Poikueet pääsevät rantakasvillisuuden suojiin piiloon pedoilta ja saarekkeiden heinikossa hautovat emolinnut maastoutuvat saalistajien silmiltä.
Rehevällä ja hyvin kasvittuneella kosteikolla on moninkertainen määrä vesiselkärangattomia paljaspohjaiseen vesikuoppaan verrattuna. Vesiselkärangattomat ovat tärkeintä ravintoa sekä kuoriutuneille vesilintujen poikasille että munanmuodostusta varten tankkaaville emolinnuille.
SOTKA-kosteikot pyritään toteuttamaan patoamalla, jolloin mahdollisimman suuri osa kosteikolla jo olemassa olevasta kasvillisuudesta jää koskemattomaksi. Säilyvän pohjakasvillisuuden säilymisen lisäksi patoaminen on usein huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin valtavan kuopan kaivuu.
Kasvillisuus ehkäisee eroosiota
Kasvien juuristo on erinomainen keino sitoa irtonainen pintamaa veden aiheuttamaa eroosiota vastaan. Veden alle jäävillä alueilla heinäkasvillisuus kiinnittää irtonaisen pintamaan pohjaan, kunnes vesi- ja suokasvillisuus ehtivät juurtua.
Patopenkereisiin, rakennettuihin saarekkeisiin sekä muuten paljaille maa-alueille kylvetään mahdollisimman pian rakennustöiden jälkeen heinä- ja ravintokasveja ja kosteikon annetaan kehittyä yhden kasvukauden ajan ennen vedennostoa. Rakennustöiden jälkeen kylvetyt rakenteet saavat asettua ja tiivistyä, jolloin vuotokohtia ei synny. Erityisen tärkeää tämä on entisten turvetuotantoalueiden kosteikoilla.
Kylvöajan valinta
Loppukesästä tai alkusyksystä valmistuville kohteille voi kylvää syysviljoja monivuotisten heinäkasvien sekaan. Syysviljojen oraat lähtevät kasvuun jo ennen talvea, vaikka muilla kylvetyillä kasveilla varsinainen itäminen tapahtuisi vasta seuraavana kasvukautena. Esimerkiksi syysruis muodostaa syksyllä vahvan juuriston, joka pitää pintamaan paikoillaan.
Keväällä otollinen kylvöaika on kevättulvan laskettua etenkin kohteilla, joissa ei vielä pidätetä vettä. Heinäkuun pahimmat kuivat jaksot saattavat johtaa siementen kuivumiseen ja heikompaan itävyyteen. Kylvö kannattaakin jättää loppukesään tai alkusyksylle. Turvemailla voi olla tarve nostaa maaperän pH:ta penkereissä ja tulvaniittyalueilla kalkilla tai tuhkalla, jotta kasvuolosuhteet olisivat otolliset. Runsas kasvillisuus toimii luonnollisena suodattimena valuma-alueelta virtaaville vesille ja sitoo ravinteita omaan kasvuunsa.
SOTKA-kosteikot tuottavat tulosta
SOTKA-kosteikot-hankkeen kolmas toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin ja kosteikoita valmistuu tasaiseen tahtiin ympäri Suomen. Hankkeen tavoitteena on palauttaa vesilintujen poikue-elinympäristöjä ihmistoiminnan vuoksi kadonneiden tilalle perustamalla uusia sekä kunnostamalla olemassa olevia kosteikoita ja lintuvesiä.
- Valmiita tai lähes valmiita SOTKA-kosteikkoja on toteutettu 22 kpl, yhteispinta-alaltaan 200,5 ha.
- Työmaa on kesken kahdeksalla kohteella, yhteispinta-alaltaan 307,5 ha.
- Tavoitteena on 40 kpl ja 400 ha kosteikoita vuoden 2022 loppuun mennessä.
- Toteutettavien kohteiden lisäksi tavoitteena on 20 suunnitelman laatiminen kohteille, joiden toteutus tapahtuu muulla rahoituksella.
Valmiiden kosteikkojen elämään voi tutustua katselemalla Kosteikkolive-lähetyksiä osoitteessa kosteikko.fi. Lähetykset käynnistyvät ensin viime kesältä tutulla kohteella Salosta ja kevään edetessä kahdella uudella kohteella, Ilomantsissa ja Seinäjoella. Lähetyksissä on kuvan lisäksi ääni, joka on erinomainen rauhoittava tausta vaikkapa työpäivään.
