Mikä ihmeen petoyhdyshenkilö?
Haastattelin Lammin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaa Kati Heinosta, joka on myös yksi alueen petoyhdyshenkilöistä.
Keitä petoyhdyshenkilöt ovat?
– Petoyhdyshenkilöt ovat Suomen riistakeskuksen koulutuksen käyneitä ja tehtävään nimittämiä vapaaehtoisia toimijoita riistanhoitoyhdistyksissä. He ovat tietoisia oman alueensa suurpetokannoista, käyvät tarkastamassa kansalaisten ilmoittamia suurpetohavaintoja ja kirjaavat vahvistetut havainnot Tassu-järjestelmään.
Miten päädyit tehtävään?
– Aloitin Lammin riistanhoitoyhdistyksessä toiminnanohjaajana vuonna 2012, ja olen aina liikkunut tosi paljon luonnossa ja harrastanut metsästystä lapsesta asti. Kun liikkui luonnossa ja törmäsi itse paljon jälkiin, ajattelin, että olisi kiva olla mukana niiden rekisteröinnissä. Vuonna 2016 suoritin petoyhdyshenkilö-kurssin ja olen toiminut tehtävässä siitä lähtien.
Miten petoyhdyshenkilöksi pääsee?
– Petoyhdyshenkilöksi pääsee käymällä petoyhdyshenkilö-koulutuksen, jonka jälkeen Suomen riistakeskus nimittää hakijan petoyhdyshenkilön tehtävään, jos hän on siihen soveltuva.
Millainen koulutus on?
– Koulutuksessa käydään läpi, mitä petoyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu ja miten petoyhdyshenkilön työtä tehdään, eli maastohavainnointia, kirjaamista ja muita käytännön asioita. Sitten käsitellään myös jälkitunnistusta ja muita tunnistuksia, kuten haaskoja ja jätöksiä.
Kuka sopii petoyhdyshenkilöksi?
– Petoyhdyshenkilölle on olemassa kriteerit, joita tehtävässä toimivalta edellytetään. Henkilön täytyy olla luotettava ja huolellinen sekä suurpetoihin neutraalisti suhtautuva. Petoyhdyshenkilö on alueensa puolueeton havainnoitsija, joka tuottaa tietoa oman alueensa suurpedoista ja niiden liikkeistä. Petoyhdyshenkilönä toimimiselle ei ole ikärajaa.
Mitä petoyhdyshenkilön työnkuvaan kuuluu?
– Tyypillisimmillään petoyhdyshenkilön keikka alkaa siitä, että joku soittaa, lähettää viestin tai sähköpostin löytämistään jäljistä. Sitten havainnon tekijän kanssa ollaan yhteydessä ja mennään paikalle katsomaan jälkiä. Ensimmäisenä tehdään lajimääritys ja otetaan jäljistä mitat. Täälläpäin ne ovat pääsääntöisesti ilveksen jälkiä, joten lajimääritys on aika helppo tehdä. Tarvittaessa jälkijonoa lähdetään seuraamaan tulosuuntaan, jos on esimerkiksi ehtinyt satamaan lunta, jotta löydettäisiin mahdollisimman selvä ja puhdas jälki. Petoyhdyshenkilöllä on myös tärkeä tehtävä selvittää, kuinka monta eläimiä on ollut ja millaisia yksilöitä ne ovat olleet. Erityisesti ilveksen kohdalla mahdolliset pentuhavainnot on tärkeä saada kirjattua. Kun maastokäynti on suoritettu, havainnot merkitään Tassu-järjestelmään.
Ilmoitus suurista, oudoista tassunjäljistä – Mitä tekee petoyhdyshenkilö? Katso video:
Mitä Tassu-järjestelmään kirjatuilla havainnoilla tehdään?
– Suurpetohavainnot menevät Luonnonvarakeskukselle, jossa ne ovat yksi tärkeä osa suurpetojen kanta-arviossa. Keräämällä tietoa suurpetojen liikkeistä, saadaan todenmukaisempaa tietoa niiden lukumäärästä ja käyttäytymisestä.
Koetko petoyhdyshenkilön työn tärkeäksi riista-asioissa?
– Kyllä se mielestäni on tärkeä, koska siten saadaan virallisesti tietoon arvio oman alueen todellisesta suurpetokannasta. Lisäksi sillä tuotetaan arvokasta tutkimustietoa suurpedoista.
Onko petoyhdyshenkilön työ mielestäsi vaikeaa?
– Tällä alueella se on aika simppeliä, sillä täällä suurpetojen lajikirjo on aika vähäinen. Täällä suurin osa havainnoista on ilveksiä, mutta satunnaisesti on myös susia ja karhuja. Haasteellista voi olla erottaa, onko kyseessä ollut yksinäinen yksilö vai onko mukana ollut pentu, tai mahdollisesti jopa kaksi. Lisäksi joskus voi olla hieman vaikeaa erottaa suden ja koiran jäljet toisistaan. Kuitenkin pääosin työ vaatii vain huolellisuutta, tarkkuutta ja aikaa. Näin varmistetaan, että petoyhdyshenkilön kirjaama havainto on totuudenmukainen.
Viekö petoyhdyshenkilönä toimiminen paljon aikaa?
– Täällä ihmiset eivät valitettavasti ilmoittele paljoa jälkihavainnoistaan. Yleisimmin ilmoittajat ovat omien metsästysseurojen jäseniä, jotka ottavat yhteyttä jälkiä nähdessään. Lisäksi ihmiset ilmoittavat pihakäynneistä, mutta keikkoja ei ole erityisen paljoa. Itse lenkkeilen ja liikun hevosen kanssa paljon maastossa ja teen silloin havaintoja henkilökohtaisesti.
Onko petoyhdyshenkilön työ mielenkiintoista?
– Itselleni on ainakin mielenkiintoista seurata kantoja sekä nähdä mitä eläimiä oman kodin ympäristössä ja metsästysseuran alueella liikkuu. Jälkien näkeminen on aina hienoa, varsinkin, jos ne ovat jonkin harvinaisemman eläimen.
Suositteletko tehtävään ryhtymistä?
– Kannustan lähtemään mukaan petoyhdyshenkilötoimintaan, jos on kiinnostunut luonnon ja eläinten havainnoinnista ja tykkää kulkea luonnossa. Tämä on tärkeää työtä, ja erityisesti susialueilla reaaliaikaisella havainnoinnilla ja ilmoittamisella voidaan suojella koiria.
