Kaurisjahtia Lapissa
Tiheimmät metsäkauriskannat ovat Etelä-Suomessa, mutta kauriita esiintyy aina pohjoisinta Lappia myöten. Millaista on metsästää kauriita Lapissa? Kuulimme Pellon ja Sodankylän kauriinmetsästäjien ajatuksia ja vinkkejä.
Jousimetsästäjä Tapani Kangas, Pello
Kesäkuun alussa Pellon Lampsijärvellä heinä on jo pitkää. Kevätpukkijahti on parhaillaan, mutta Kangas tyytyy vain tarkkailuun.
– Keväällä pukit ovat mielestäni laihoja pitkän talven jälkeen. Lisäksi harvan kannan alueella metsästys on tarkempaa, sillä alueen ainoaa valtapukkia ei keväällä tule ampua, Kangas sanoo. Hän kyllä hyväksyy kevätjahdin ja oli edellisenä päivänä ollut kaverina nylkemässä nuoren metsästäjän ampumaa pukkia.
Kangas on saanut metsästysjousella viisi kaurista, joista ensimmäisestä jäi paras muisto.
– Olin kyttäämässä pellonreunalla kauriita. Kauriit olivat liian kaukana, jotta olisi voinut jousella ampua. Harmittelin asiaa, mutta samalla kesy poro asteli ohitseni pellolle. Kauriit eivät välitä poroista, ja ajattelin josko se auttaisi tässä tilanteessa. Lähdin kyykyssä seuramaan poroa, mikä napsutteli koivillaan kohti kauriita. Pääsin lähelle ja sain poron suojasta ammuttua kauriin. Ja tämä tarina on tosi, Kangas nauraa.
Unelma hirvestä
Länsirajan Jousiampujat ry:n perustajanakin tunnettu Kangas toteaa, että jousella metsästys vaatii paljon alkuvalmisteluja ja harjoituksia. Kylmiltään ei pidä lähteä metsälle. Kauriinmetsästys jousella on Kankaan mielestä haastavaa mutta antoisaa.
– Kun saat jousella kauriin saaliiksi, on se yhtä hieno tunne kuin ampuisit kiväärillä 20-piikkisen hirvisonnin, Kangas myhäilee.
Kangas haaveilee, että tulevaisuudessa saisi metsästää hirveä jousella.
– Muutos toisi varmasti uusia metsästäjiä Kangas toteaa, ja harmittelee kun asiaa ei ole saatu etenemään.
Kangas sanoo pilke silmäkulmassa lopettavansa metsästyksen, jos joskus pääsisi ampumaan jousella hirven oman koiran seisontahaukkuun.
Ajokoirametsästäjä Hanna Forss, Pello
On lokakuu ja kauriita voi metsästää koiraa apuna käyttäen. Pellon Erän metsästysseuran jäsen Hanna Forss kertoo metsästyskoiristaan, joihin on kuulunut karkeakarvainen mäyräkoira.
– Mäyräkoira on kokoonsa nähden monipuolinen rotu. Sitä voi käyttää miltei kaikessa metsästyksessä, Forss sanoo.
Forssin edellisellä mäyräkoiralla on Lapin maisemissa saatu useampi kauris.
– Kauriinmetsästys on rentoa ja se houkuttelee monen ikäisiä metsästäjiä. Erityisesti nuorille kaurisjahti on matala kynnys tutustua hirvieläinten metsästykseen, Forss kannustaa.
Forss kehottaa kauriinmetsästykseen, sillä hänen mielestään kauriskannat ovat paikoin kasvaneet. Kauriskantaa tulee hoitaa metsästyksellä. Forss ehdottaa myös koiraharrastajien yhteistyötä.
– Lapissa ei kovin paljoa ole pieniä ajokoiria ja kauriskannatkin vaihtelevat. Olisi hienoa, jos lappilaiset kauriinmetsästäjät löytäisivät toisensa ja voitaisiin tarjota metsästyskokemuksia käyttökoirille, Forss sanoo.
Pienet ajokoirat Lapissa
Pienet ajokoirat ovat erityisen suosittuja Etelä-Suomessa, missä talvet ovat vähälumisia ja alueet pieniä. Forss kertookin, ettei mäyräkoira tai dreeveri etene lumessa nopeasti, vaikka sitkeyttä löytyy sitäkin enemmän.
Miksi Forss kuitenkin kehuu mäyräkoiraa?
– Vaikka Lapissa alueet ovat laajoja, ovat metsäkauriit monesti paikkauskollisia. Tällöin ajot voidaan suunnitella järkevästi. Mäyräkoirat, kuten monet muut ajokoirat, on myös helppo opettaa. Ajokoirametsästyksessä ei ole kovaa painetta saada heti saalista siinä pelossa, että koira kyllästyisi. Ajokoirilla on kova ajovietti, ja oman mäyräkoirankin sai ajosta pois ainoastaan juoksemalla koira kiinni, Forss nauraa.
Metsäkauriin metsästykseen saa käyttää koiraa, jonka säkäkorkeus on enintään 39 cm. Mutta onko hirvieläimiin koulutetuista ajokoirista haittaa poroille? Forss ei allekirjoita väitettä ja sanookin, että porot saavat olla turvassa ajokoirilta.
– Oma mäyräkoirani ei edes kiinnostunut poroista. Metsäkauriin ja joskus jopa hirvenkin haju oli aina parempi, Forss sanoo.
Vahtimismetsästäjät Jari Moberg ja Annika Jääskö, Sodankylä
Sodankylässä joulukuinen sää on kylmä ja luminen. Ulkona ei tarkene ilman karvalakkia ja kelkkahaalaria, mutta Jari Mobergia ja Annika Jääsköä kelit eivät haittaa. Avopari metsästää kauriita vahtimalla niitä ruokinnalta lämmitettävästä kyttäyskopista.
– Annikan ja appiukon kanssa rakennettiin moottorikelkalla vedettävä kyttäyskoppi, missä tarkenee kytätä t-paita päällä, Moberg kertoo.
Kyttäyskopissa on kaasulämmitin, kosteudenpoistaja jotta ikkunat eivät huurru ja sisäpinta on eristetty hiljaiseksi. Ketun haaskapyyntiä varten kopissa on korkea ilmaputki, etteivät ihmisen hajut leviä. Turvallisuus ja ampumasuunnat on huomioitu erinomaisesti. Ruokinta sijaitsee vanhan soramontun pohjalla ja kyttäyskoppi seisoo soramontun päällä. Ampumasuunta on reilusti alaspäin.
Metsästä valikoiden ja ruoki oikein
Avoparin mielestä vahtimismetsästys on hyvä metsästysmuoto.
– Vahtimalla voi oikeasti valikoida ja ampua rauhallisen laukauksen tuelta, Jääskö kertoo. Hänen mielestänsä Sodankylän kauriskanta ei ole suuri, mutta kanta on silti metsästettävä.
– Isoin osa ajasta menee metsästyksen suunnitteluun ja kauriskannan seurantaan, Jääskö toteaa.
Pariskunnalla vahtimismetsästys painottuu loppusyksyyn ja talveen. Kevätpukkijahtia he eivät ole harjoittaneet, sillä se luo omat haasteensa. Moberg sanoo, että Sodankylässä voi olla lunta toukokuussakin, eivätkä pellot vielä viherrä.
– Ja ruokinta ei tule enää tuolloin kysymykseen, sillä se lopetetaan heti kun metsään tulee sulia pälviä, Moberg kertoo.
Kauriiden, kuten muidenkin riistaeläinten ruokinnan tarpeellisuus herättää aika-ajoin keskustelua. Moberg sanoo, että ruokintaa käytetään hyödyksi metsästystarkoituksessa, mutta harvan kannan alueella on kyse myös tukiruokinnasta. Ruokinta tulee olla kuitenkin kohtuullista, Moberg muistuttaa.
Metsästyksessä hyvät käytöstavat vievät harrastusta eteenpäin. Jääskö kertoo, etteivät he metsästä kauriita muiden ruokinnoilta tai niiden läheltä.
– Kunnioitamme myös heitä, jotka ruokkivat kauriita metsästämättä niitä. Moberg ja Jääskö muistuttavat silti ruokinnan oikeasta sijoittamisesta.
– Maantien läheisyyteen ei tule perustaa ruokintaa, sillä se voi lisätä kolaririskiä.
Hyvä riistaliha
Metsästys on monen lappilaisen harrastus. Moberg pohtii, että miltei jokaisen hänen tuttavansa perheessä metsästetään. Hän itse innostui metsästyksestä isänsä kautta. Näin on ollut myös Jääskön perheessä.
– Perheessäni on aina syöty riistaa. Nytkin jääkaapista löytyy hirvenjauhelihasta tehtyä pizzaa ja haudutuspadassa kypsyy metson rinta, Jääskö esittelee.
Enimmäkseen pienriistaa metsästävät Moberg ja Jääskö innostuivat kauriinmetsästyksestä pari vuotta sitten.
– Kauriin liha on todella hyvän makuista ja metsästys on mielenkiintoista, kumpikin tuumivat.
Hyvä vai paha kauris?
Suomessa ei laadita kauriin kanta-arviota, ja kannan kokoa voidaan tällä hetkellä arvioida pelkästään saalismäärien perusteella. Ne ovat olleet kasvussa.
Lapissa kauris riistaeläimenä jakaa mielipiteitä, vaikka kauriskanta ja saalismäärät ovat murto-osa muuhun maahan verrattuna. Lapissa metsästyskauden 2020–2021 saalis oli 259 kaurista. Vastaavasti tiheimmän kannan alueella Varsinais-Suomessa ammuttiin yli 7 000 kaurista, koko maan saaliin ollessa yli 21 000.
Kauris tarjoaa mukavia metsästyskokemuksia ja metsästysajat ovat pitkiä. Kauriin liha on maukasta ja sarvitrofeet hienoja. Keskusteluissa negatiivisina puolina (myös Lapissa) ovat nousseet puutarhavahingot sekä kauriiden levittämät punkit. Puutarhavahinkoja voidaan vähentää erilaisilla karkotteilla, välttämällä kauriiden ruokintaa taajamissa sekä kohdentamalla metsästys vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin. Punkit ovat ikävä riesa. Tulee kuitenkin muistaa, että punkkeja levittävät muutkin eläimet.
Kauriskantoihin vaikuttavat ravinnon määrä, petokannat (kettu ja ilves) sekä talviolosuhteet, mitkä erityisesti Etelä-Suomessa ovat melko suotuisat. Vaikka kauriita esiintyy Lapissa aina Utsjokea myöten, on kauris hyvin paikkauskollinen ja ihmisasutuksen lähellä viihtyvä laji. Todennäköisesti kauriita ei tavoita keskeltä Lemmenjoen kansallispuistoa vaan esimerkiksi Enontekiön Hetasta.
Lapissa kauriinmetsästys kiinnostaa vain harvoja, sillä metsästys ja riistalaji voidaan kokea vieraaksi. Kauris on hieno riistaeläin ja palkitseva riistanhoidon kohde, jolle löytyy paikkansa myös Lapista.
Metsäkauriin biologiasta ja valikoivasta metsästyksestä löydät lisätietoja riistainfo.fi sivuilta sekä Suomen riistakeskuksen koulutuksissa jaettavasta Metsästäjän metsäkaurisoppaasta.
