Riistametsänhoidon tarjonta parantaa metsänomistajien asiakastyytyväisyyttä
Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2023 toteutetussa pro gradu -työssä selvitettiin noin 1600 metsänomistajan kokemuksia riistapainotteisesta metsänhoidosta.
Metsänomistajilta saatujen vastausten perusteella riistapainotteisen metsänhoidon tarjonta osana metsäpalveluita parantaa metsänomistajien asiakastyytyväisyyttä. Riistapainotteista metsänhoitoa saaneet asiakkaat olivat tyytyväisempiä asiakaspalveluun, työnjälkeen ja metsäpalvelun kokonaisuuteen kuin metsänomistajat, joille riistapainotteista metsänhoitopalvelua ei tarjottu.
Lisäksi riistametsänhoidon asiakkaat suosittelivat saamiaan palveluita todennäköisemmin kuin metsänomistajat, jotka eivät olleet riistapainotteisen metsänhoidon asiakkaita. Metsänomistajien iällä, sukupuolella tai asuinpaikalla ei havaittu olevan vaikutusta asiakastyytyväisyyteen.
Metsänhoidon uusi suuntaus
Riistametsänhoito on suhteellisen uusi metsänhoidon suuntaus, jolla pyritään turvaamaan riistan elinolosuhteet talousmetsissä. Taustalla on ajatus riistan elinympäristöjen hoitamisesta osana kannattavaa metsätaloutta. Elinympäristövaatimuksissa korostuvat sopiva ravinto, suojapaikat sekä soitimelle ja pesintään sopivat ympäristöt.
Riistametsänhoito on suunniteltu hyödyttämään metsäkanalintuja, mutta siitä hyötyvät myös muut riistaeläimet. Riistapainotteista metsänhoitoa voidaan toteuttaa useimpien metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä koko metsän kiertoajan. Näin on mahdollista vaikuttaa riistan elinympäristöihin pitkällä aikavälillä ja laajoilla pinta-aloilla. Yleisimpiä riistaa hyödyttäviä toimenpiteitä ovat muun muassa riistatiheikköjen jättäminen, sekapuuston suosiminen ja erilaisten vaihettumisvyöhykkeiden kevyempi käsittely tai toimenpiteiden ulkopuolelle rajaaminen.
Suomalaisista metsänomistajista hieman alle 50 prosenttia ostaa metsänhoitopalvelun, kuten taimikonhoidon, ulkopuoliselta toteuttajalta. Metsänhoitopalvelun ostaneista noin kolmannes koki, että metsäpalvelun ostotilanteessa asiakasneuvonta ja -palvelu jäivät puutteelliseksi. Erityisesti riistametsänhoidon kohdalla tarjonta koettiin vastaajien keskuudessa melko heikoksi. Lähes puolet vastaajista koki kuitenkin tarpeelliseksi saada entistä enemmän tietoa riistapainotteisesta metsänhoidosta ja he toivoivat, että riistapainotteisia metsänhoidon vaihtoehtoja olisi enemmän tarjolla.
Toteutuneista riistaa hyödyttävistä toimenpiteistä suosituimpia olivat sekapuuston suosiminen, kosteiden painanteiden jättäminen toimenpiteiden ulkopuolelle ja riistatiheikköjen jättäminen. Muista luonnonhoitoa edistävistä toimenpiteistä suosituimpia olivat säästöpuiden ja lahopuiden säästäminen sekä vesistöjen rantaan jätettävät suojavyöhykkeet.
Riistapainotteinen metsänhoito kiinnostaa
Riistapainotteinen metsänhoito kiinnostaa suurinta osaa metsänomistajista, mutta sen heikko tarjonta sekä epätietoisuus toteutuksesta ja kustannuksista vähentää riistametsänhoidon valintaa metsänhoitopalveluiden ostotilanteessa. Metsänomistajista lähes 90 prosenttia valitsi kuitenkin riistapainotteisen metsänhoidon osaksi metsäpalvelua, jos sitä tarjottiin metsäpalvelun myyntitilanteessa.
Myös omatoimisesti metsänhoitotyönsä toteuttaneista metsänomistajista puolet toteutti riistaa suosivia toimenpiteitä. Suuri toteutusprosentti osoittaa, että riistapainotteinen metsänhoito sopii suurimmalle osalle metsänomistajista toteutustavoiltaan ja kustannuksiltaan.
Heikko tarjonta esteenä
Kyselytulosten perusteella näyttää siltä, ettei riistametsänhoidon toteutumisen esteenä ole kustannukset tai mielenkiinnon puute, vaan ennemmin tiedon puute ja heikko tarjonta.
Huolimatta metsänomistajien kokemasta heikosta tavoitteiden ja toiveiden huomioimisesta valtaosa kyselyyn vastanneista metsänomistajista on melko tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin Suomessa. Riistametsänhoidon tarjoaminen osana metsänhoitopalvelua voisi lisätä entisestään metsänomistajien tyytyväisyyttä suomalaista metsätaloutta kohtaan sekä toimia metsänhoitopalveluja tarjoavien yritysten kilpailuetuna.
Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa metsätieteiden pro gradu -työnä. Kyselyaineisto kerättiin satunnaisotoksella Suomen metsänomistajilta ja Suomen riistakeskus osallistui opinnäytteen ohjaamiseen.
