Meahcásteaddji ráhkada ruvddiide áššáigullevaš suodjeskuohpu, mii eastá eará ealliid beassama bivdorusttegii.

RFR váldá beali ruovdeguovžžaide

Guovžžaid vaháguvvan smávvafuođđoruvddiide lea badjánan nannosit almmolašvuhtii. Riikkaviidosaš fuođđoráđđi háliida dál loktet ášši meahcásteaddjiid dihtui, vai dilli dilli ordnašuvvá almmá dárbbu láhkaásaheami nuppástuhttimii.

Teaksta Tero Kuitunen

Julkaistu9.11.2021

Riikkaviidosaš fuođđoráđi (RFR) sátnejođiheaddji Juhani Kukkonen deattuha, ahte ruvddiid geavaheamis ii leat šat vejolašvuohta dáigástállat

– Jagi 2021 ledje oktiibuot golbma dáhpáhusa ja fuođđoguovddáža dieđus leat ovttaskas dáhpáhusat maiddái ovddit jagiin. Bivdoruvddiide vaháguvvan guovžžain leat dahkan ođđasiid viidásit ja dáhpáhusat leat boktán olu ságastallama. Dáhpáhusaid mielde leat gáibidan ruvddiid geavaheami gieldima ja áššis lea maiddái jođus álbmotálgga.

Seammás goddán ruovddit leat eandalii miŋkka ja neahti bivdimis dehálaš rollas. Daid geavaheami gieldimis dahje mearkkašahtti ráddjemis livččii hui vahátlaš váikkuhus dáid šlájaid bivdui.

– Ruvddiide ii leat ollásit buhtten molssaeaktu. Miŋka lea vahátlaš vierisšládja, man beaktilis bivdu lea eaktu Suoma álgoálggolaš ealliid, eandalii lottiid, máŋggahámatvuođa bajásdoallamii, Kukkonen deattuha.

– Eallin bivdán rihtáiguin ii sáhte buhttet seammás goddán ruvddiid, go guhkkeleappos bivdoguovlluin ássán bivdiin ii leat geavatlaččat vejolašvuohta oahpadit bivdosiid beaivválaččat. Muhtun diliin bivdosiid lusa ii leat oppa vejolašge beassat beaivválaččat, jus dálkedilit leat fuonit.

Juhani Kukkonen.

Rivttes vuogi mielde ruovddit eai daga vára

Guovžžaid ja eará stuorát ealliid beassama smávvafuođđoruvddiide sáhttá eastit beaktilit. Fuođđoráđđi oaidná, ahte bivdoruvddiid ávkkástallamis galgá dahkat skuvlenpakeahta, mii sisttisdoallá rávvagiid ruvddiid rivttes ávkkástallamis ja suodjeskuohpu ráhkadeamis.

– Láhkaásaheapmi lea áigedássásaš eaige dasa oainne dárbbuid nuppástuhttimiidda. Dehálaš lea baicce oažžut buot bivdiid ráhkadit ruvddiide áššáigullevaš suodjeskuohpu, mii eastá eará ealliid beassama bivdorusttegii, Kukkonen linnje.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Neahttebivdui oaivvilduvvon smávvaspireruovddit dahket guovžža juolgái ilgadis luottaid.

Ruovdeguovžžat Davvi-Gárjilis

Vássán čavčča Davvi-Gárjila eanagottis deive guokte guovžža, main ledje juolggis smávvaspiriid bivdui oaivvilduvvon ruovddit. Dáin guovtti njiŋŋálas guovžžas ledje oktiibuot guhtta čivgga; nuppis ledje 4 seammá jagi čivgga ja nuppis nu gohčoduvvon biertni.

Luonddus ruovddit juolggis johtán guovža lea vejolaččat váralaš buot luonddus johttiide. Juolgái vudjon bivdoruovddit leat bákčasat guvžii ja sáhttet ná dahkat meahci gonagas árisin.

Lieksa ruovdejuolgeguovžža lihkostuvve goddit báikkálaš stuorrafuođđoveahki doaimma bokte. Guovžža čuvvo guhkit áigge ja dan figge báhčit máŋgii. Árgges njiŋŋálasa bivdin ii leat álki, eandalii go dat ohcala dávjá suhkkes vuvddiide.

Eno Sarvinkis áican njiŋŋálasguovžža njealji vuollel jagi ahkásaš čivggain figge suoidnemánus bivdit gitta hehkiin. Luondduriggodatguovddáža gieddemeaštárat gaskkalduhtte luomus operašuvnna dihtii, muhto njiŋŋálas ii vuollánan čákŋat hehkkii. Guovžabivdobaji álggedettiin boles bivddii áicamiid guovžaeatnis oktan čivggain, vai dan livčče sáhttán goddit. Guovža lihkostuvai čiehkádallat meahcásteaddjiin goittotge álo čakčamánu loahpabeallái, gos dan áice oalle lahka suoidnemánu áicanbáikkiid.

Golggotmánu álgobealde álge ođđa geahččaleamit Eno njiŋŋálasguovžža veahkeheapmin. Luondduriggodatguovddáš figgá jámihit guovžža bearbila luhtte ja luvvet bivdoruovddi dan juolggis.

 

Teaksta Kai-Eerik Nyholm

Riikkaviidosaš fuođđoráđđi (RFR)

lea fuođđopolitihka dorjon riikkaviidosaš strategalaš doaibmaorgána. Fuođđoráđi doaibman lea gieđahallat fuođđodoalu guoskevaš áššiid. Das eai leat Suoma fuođđoguovddáža almmolaš hálddašandoaimmaide dahje bargoveahkahálddašeapmái gullevaš doaimmat. Fuođđoráđit lasihit riikka dásis earret eará ealgaeallipolitihkkii ja stuorraspirepolitihkkii laktásan rabas ja vuorrováikkuhuslaš čanusjoavkoovttasbarggu ja earálágan intreassaid oktiiheiveheami.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!