Suhtautuminen metsästykseen myönteistä
Aiempien vuosien tapaan 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti.
Taloustutkimus selvitti Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista metsästykseen alkukesällä 2023. Yli puolet (60 %) suomalaisista vastaa suhtautuvansa metsästykseen melko tai erittäin myönteisesti.
Erittäin myönteisesti metsästykseen suhtautuvia on neljännes suomalaisista. Kriittisesti suhtautuvien osuus on pysynyt pienenä noin 12 prosentissa.
Myönteisempää suhtautuminen on nuorempien keskuudessa (62 %, 15–44-vuotiaat) ja maantieteellisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa (70 %) sekä Länsi-Suomessa (67 %). Vähiten myönteisesti metsästykseen suhtautuvia on Helsinki-Uusimaa-suuralueella (48 %) ja 60–79-vuotiaiden keskuudessa (58 %).
Myös suhtautuminen riistanlihaan on positiivinen, sillä 69 prosenttia kokee riistan olevan eettisintä ja ilmastokestävintä lihaa. Moni (57 %) haluaisi syödä sitä nykyistä enemmän, mutta vain viidennes (20 %) kokee, että riistanlihaa on helppo saada.
Side metsästykseen ja metsästäjiin on pysynyt vahvana
Suomalaisilla on edelleen vahva side metsästykseen, sillä 65 prosenttia vastaajista sanoi tuntevansa metsästäjän ja 12 prosentilla on omaa kokemusta metsästyksestä.
Miehistä 46 prosenttia metsästää tai on siitä kiinnostunut. Naisista vastaava osuus on 25 prosenttia. Vain kahdella prosentilla suomalaisista ei ole kokemusta metsästyksestä, he eivät tunne metsästäjiä eivätkä ole kiinnostuneita siitä.
Suurpedot ja metsästys jakavat mielipiteitä
Kuluvana syksynä on julkisuudessa keskusteltu poikkeuksellisen paljon suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä. Suomen riistakeskuksen myöntämistä ilvesluvista on valitettu laajasti hallinto-oikeuksiin ja todennäköisesti ilveksen metsästystä ei päästä toteuttamaan kuluvalla metsästyskaudella, vaikka Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ilveskanta kestäisi suunnitellun metsästyksen.
Lokakuun lopussa korkein hallinto-oikeus (KHO) totesi päätöksessään, että vuonna 2022 karhunmetsästykseen myönnetyt poikkeusluvat olivat lainvastaisia eli KHO:n tulkinnan mukaan lupien myöntämisen perusteet eivät täyttäneet EU:n luontodirektiivin vaatimuksia. Riistakeskuksen näkemyksen mukaan laki on tulkinnanvarainen. Nyt näyttää siltä, että suomalaisen oikeuskäytännön perusteella ei kannanhoidollinen metsästys vuonna 1992 säädetyn EU:n luontodirektiivin perusteella ole mahdollista ilman direktiiviin ja sen liitteisiin tehtäviä muutoksia. Tämä on herättänyt paljon mielipahaa ja kapinamielialaa osassa metsästäjiä.
Taloustutkimuksen kyselyssä enemmistö suomalaisista (66 %) vastasi, että suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä. Puolet vastaajista (50 %) oli sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpedon saa tappaa. Naisista puolet (karhu 50 % ja susi 51 %) ja miehistä noin kolmannes (karhu ja susi 32 %) vastasi pelkäävänsä suurpetoja.
Suurpetojen kanta-arvioissa suomalaiset luottavat tutkijoihin enemmän kuin metsästäjien näkemyksiin (51 %) ja suuri enemmistö (73 %) ei pidä suurpetojen salametsästystä hyväksyttävänä, vaikka laillisia kaatolupia ei myönnettäisi.
Kyselyssä haastateltiin yhteensä 1 063 henkilöä 7.4.–10.5.2023. Kysely on useimpien kysymysten osalta toteutettu myös vuosina 2004, 2013 ja 2018.
