Hirviasioiden hoitamiseen lisää käsiä
Suomen riistakeskus palkkasi vakituiseen työsuhteeseen viisi hirvitalousaluesuunnittelijaa, jotka työskentelevät kokoaikaisesti hirvieläinasioiden parissa. Suunnittelijoiden työpanos mahdollistaa laajan koulutus- ja neuvontatoiminnan sekä pureutumisen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.
Hirvitalousaluesuunnittelijoiden päätehtävänä on tukea metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Hirvieläimiin liittyvää riistatietoa on valtavasti ja Oma riista -palveluun kehitetään jatkuvasti uusia kannanhallinnan työkaluja. Suunnittelijat auttavat paikallistason toimijoita saamaan niistä kaiken irti verotussuunnittelussa ja käyttämään tietoa kannanhoitopäätöksissä myös metsästyksen aikana.
Uuden resurssin taustalla on riistakeskuksessa vuosina 2019–2021 toteutettu Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hanke, josta saatiin hyviä kokemuksia. Vakinaistaminen oli mahdollista maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen turvin.
Resurssia suunnataan kehitystyöhön
Kullakin hirvitalousaluesuunnittelijalla on riistakeskusalueiden, metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten tukemisroolin lisäksi valtakunnallisia kehittämistehtäviä.
Pirkka Peltonen työskentelee pohjoisen hirvitalouden kysymysten parissa alueenaan Lapin ja Koillismaan kunnat. Peltosen vastuulla on metsästysjärjestelyiden kehittäminen metsästyslain 8§ vapaan metsästysoikeuden alueella.
Pohjoisen laajojen alueiden erityispiirteenä on haasteellinen hirvikannan arviointi ja verotussuunnittelu. Valtion mailla hirveä metsästävät paikalliset pyytäjät ja Metsähallituksen myöntämillä alueluvilla muualta tulevat. Yhteisen jaetun resurssin käyttöön liittyy paljon sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä. Tilannetta on selvitetty muun muassa tuoreella kyselyllä, jolla kartoitettiin metsästyksenjohtajien näkemyksiä metsästysalueiden ruuhkaisuudesta, mahdollisista konflikteista ja yhteiselosta poroelinkeinon kanssa.
Länsi-Suomessa toimivan Antti Rinteen vastuualuetta on pienten hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen, kuten ruokintakysymykset, metsästyksen organisointi ja verotussuunnittelu metsästysseuroissa sekä riistatalouden hyvinvointivaikutukset.
Pienten hirvieläinten kannanarvioinnin ja verotussuunnittelun kehittämiseksi luodaan uutta kevätlaskentaohjeistusta ja niiden raportointityökalua Oma riista -palveluun. Myös kuusipeuran kannanhoidon linjausten hakeminen aloitetaan. Paikkatieto-osaajana Rinne hyödyntää riistatietoa muun muassa liikennevahinkojen ja maatalousvahinkojen ennaltaehkäisyssä sekä hirvieläinten kannanhoidossa.
Jatkossa Rinteellä on rooli myös kasvillisuudeltaan arvokkaiden saaristoalueiden suojelussa liikalaidunnukselta.
Valto Kontron toimialueena on Etelä-Suomi, jonka erityispiirteisiin kuuluvat runsaat pienten hirvieläinten kannat ja kehittyvä villisikakanta. Kontron vastuualueisiin kuuluu lajien verotussuunnittelu, ruokinta-asiat ja sorkkaeläinkantojen tuomat hyvinvointivaikutukset.
Uudehkona ilmiönä on hirvieläinten – erityisesti metsäkauriin – asettuminen taajamiin ja asutuksen välittömään läheisyyteen (kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcast taajamaeläimistä). Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla taajamien sorkkaeläinkantoja voidaan säädellä metsästyksen keinoin ja samalla vähentää liikennevahinkoja. Lisäksi Kontron tehtäviin kuuluu suojelualueiden metsästysjärjestelyiden kehittämiseen liittyvä yhteistyö.
Pohjanmaan ja Oulun suunnalla toimivan Joni Saunaluoman alueeseen kuuluvat Koillismaata lukuun ottamatta kaikki pohjalaismaakunnat. Metsäpeurakannan hoitoa on kehitetty alueella pitkään ja päivitettävän kannanhoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu Saunaluoman vastuualueisiin.
Saunaluoman tavoitteena on kehittää Luonnonvarakeskuksen tietojärjestelmäyhteistyötä niin, että riistatieto on mahdollisimman kattavaa ja helppokäyttöistä. Hirven verotussuunnittelu on viimeisen 10 vuoden aikana hakenut uutta muotoa ja siihen liittyvää tiedontuotantoa kehitetään jatkuvasti yhdessä riistanhoitoyhdistysten ja riistantutkimuksen kanssa.
Suurpeto- ja hirvieläinkantojen kestävä kannanhoito on monilajinen palapeli. Suurpetojen aiheuttamien kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisyn työkaluja ovat jatkossa riittävän vahvat hirvieläinkannat, sillä kasvaneille suurpetokannoille on oltava riittävästi ravintoa. Monilajisen kannanhoidon kehittäminen on tärkeä ja yhteinen tehtävä koko riistakonsernille.
Lauri Itkonen jalkauttaa metsänhoidon keinoja hirvivahinkojen ennaltaehkäisyssä muun muassa metsä- ja riistahallinnon yhteisessä Sorkka-hankkeessa. Samalla vahvistetaan metsien ilmastokestävyyttä kehittämällä uusia ratkaisuja sekametsien lisäämiseen ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Parhaita taimikonhoidon käytäntöjä kehitetään yhdessä ja niitä sovitetaan muihin riistametsähoidon teemoihin.
Itkosen vastuualue edellyttää sidosryhmäyhteistyön kehittämistä ja hyvien toimintamallien käyttöönottamista sekä paikallis- että aluetasoilla. Itkosen toimialueena on Itä- ja Keski-Suomi.
