Metsäpeurakannan hoitosuunnitelma päivitettiin
Kannanhoidon päätavoitteena on kannan vahvistuminen ja Suomenselän ja Kainuun osakantojen yhdistyminen.
Osana juuri päättyvää MetsäpeuraLIFE-hanketta valmisteltiin Suomen riistakeskuksen johdolla päivitetty metsäpeuran hoitosuunnitelma, joka nojaa metsäpeurakannan viimeaikaiseen kehitykseen ja uusimpaan tutkimustietoon.
Poron pitäminen erillään metsäpeurasta on yksi keskeisistä asioista metsäpeurakannan hoidossa. Metsähallituksen vastuulla on jatkaa toimenpiteitä, joilla Kainuussa on onnistuttu pääsääntöisesti estämään metsäpeurojen liikkuminen poronhoitoalueelle.
Poronhoitoalueen etelärajalla kulkevan metsäpeura-aidan ylläpitoa jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan samantapainen aita pyritään pystyttämään myös Pohjois-Pohjanmaalle. Eläinten liikkeitä seurataan ja poronhoitoalueelle kulkeutuneet metsäpeurat pyritään ohjaamaan takaisin rajan oikealle puolen tai viime kädessä lopettamaan, jos muuta mahdollisuutta ei ole.
Samoin poron kulkeutumista poronhoitoalueen ulkopuolelle pyritään vähentämään paliskuntien panostuksella. Heidän lisäkseen tärkeässä roolissa perimänturvaamistyössä on Metsähallituksen kenttähenkilöstö. Tutkimuspuolella Luonnonvarakeskus tulee kehittämään työkalua, jolla mahdolliset poron ja metsäpeuran risteymät ovat helposti tunnistettavissa.
Huomio muuttuviin elinympäristöihin
Metsäpeuran elinympäristöjä kohtaan on viime vuosina kohdistunut yhä enemmän muutospainetta erityisesti energiantuotannon murroksen seurauksena. Luonnonvarakeskus tuleekin tuottamaan uutta tietoa tuulivoiman vaikutuksista metsäpeuraan. Tärkeää on selvittää mahdollisuudet ja tarpeet, miten metsäpeura otetaan jatkossa yhä aktiivisemmin huomioon eri maankäyttöhankkeiden suunnittelussa. Varsinkin kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa pyritään Suomessa rakentamaan nyt hyvin voimakkaasti.
Metsäpeuralle tärkeisiin talvilaidunalueisiin kiinnitetään jatkossa huomiota ja Luonnonvarakeskus tulee kartoittamaan ne. Talvilaidunalueiden huomioimiseen metsänkäsittelyssä kannustetaan, ja sitä opetetaan metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. Suomen riistakeskuksen riistametsänhoidon konseptia tullaan laajentamaan myös metsäpeuraa käsitteleväksi, ja siinä huomioidaan niin vaihtuvat talvilaitumet kuin kesäaikaiset vasanhoitoalueetkin.
Kannanseuranta tärkeässä roolissa
Kannan kehitys on tärkeä mittari punnittaessa hoitotoimien tehoa ja tuotettaessa uutta tutkimustietoa. Nyt käytössä olevaa pantaseurantaa jatketaan resurssien puitteissa myös tulevaisuudessa, mikä takaa eläinten liikkeiden ja vaelluksien seurannan. Kanta-arvio pyritään edelleen tekemään Luonnonvarakeskuksen toteuttamana lentolaskentana, mutta laskentaa tullaan laajentamaan, tavalla tai toisella, koskemaan myös uusia palautusistutusalueita. Vasatuottoa ja -kuolleisuutta seurataan edelleen maastossa tehtävin syyslaskennoin.
Yhtenä kannanhoidon päätavoitteena on saada pidemmällä aikavälillä Suomenselän ja Kainuun osakannat yhdistymään, mihin pyritään molempien osakantojen vahvistumisella. Tätä tukevien uusien palautusistutusten ja eläinten siirtojen tarvetta osakantojen välillä aiotaan selvittää. Samoin nykyisten palautusistutusalueiden kantoja voidaan jatkossakin vahvistaa pienimuotoisin istutuksin.
Metsästys ja monilajinen kannanhoito
Metsäpeura aiotaan pitää hyödynnettävänä riistalajina ja sen pienimuotoinen metsästys pyritään turvaamaan Suomen riistakeskuksen myöntämin pyyntiluvin. Mahdollisuuksien mukaan suurpetojen metsästykseen tarkoitettujen lupien kohdentamisessa tullaan huomioimaan myös eri alueiden metsäpeurakannan kehitys. Tutkimusta suurpetojen vaikutuksista metsäpeuraan jatketaan ja itärajan haaskaruokinnan välillisiä vaikutuksia suurpetojen ja metsäpeurojen välillä selvitetään.
Hirvieläinten kannanhoidossa tullaan yhä enemmän siirtymään monilajisuuteen ja huomioimaan mahdolliset yhteisvaikutukset metsäpeuraan. Tämä otetaan huomioon myös asetettaessa kannantavoitteita metsäpeura-alueilla. Hirvieläinkantojen hoidossa hyödynnetään jatkossa Luonnonvarakeskuksen kehittämää monilajisen kannanhoidon mallia.
Metsäpeurat eivät ole juuri taloudellisia vahinkoja aiheuttaneet, mutta niistä maksetaan jatkossakin riistavahinkolain mukaiset korvaukset. Vaikeimmissa tapauksissa vahinkoa aiheuttavalle yksilölle voidaan myöntää karkotus- tai poistolupa. Suomen riistakeskus pyrkii kehittämään liikennevahinkojen ennaltaehkäisyä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa muun muassa parantamalla viestintää ja tukemalla uuden varoitusteknologian kehitystyötä. Liikennevahinkojen ehkäisy on metsäpeuran kannalta tärkeää, sillä tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten ihminen lisää metsäpeuran kuolleisuutta liikenteessä.
Ilmoita metsäpeurahavaintosi Oma riistaan
Metsäpeurakannan levittäytyessä uusille elinalueille on tärkeää, että havainnot saadaan tutkijoiden ja viranomaisten tietoon. Tämä helpottaa kannanseurantaa ja kannankoon arviointia. Erityisen tärkeitä havainnot ovat uusilla palautusistutusalueilla, joilla kanta on vielä hyvin harva. Jokainen Oma riistan käyttäjä voi helposti kirjata puhelimensa Oma riista -sovelluksella kaikki näkö- ja riistakamerahavainnot metsäpeuroista, jolloin pysytään paremmin kärryillä niiden liikkeistä ja toivotusta levittäytymisestä.
