Kosteikkolive vie keskelle luontoa 

Metsästäjälle on tuttu tunne, että passiin hiljentyminen tuo luonnon äänet ja tapahtumat lähelle. Oman tahdin hidastaminen avaa aistit ympäröivälle luonnolle, jossa alkaakin havaita paljon pientä liikettä. Näiden tilanteiden katselijaksi pääseminen tuottaa niiden näennäiseen pienimuotoisuuteen nähden paljon iloa. Kosteikkoliven äärelle pysähtyminen tuottaa samanlaisen palkinnon. Pelkällä vilkaisulla näkee muuttumattoman maiseman. Kun antaa itselleen aikaa pysähtyä, luonto yllättää.

Kosteikkolive toteutetaan SOTKA-kosteikot-hankkeessa patoamalla kunnostetuilla kosteikoilla. Tänä vuonna kameroita sijoitetaan kolmelle kosteikolle edellisvuoden yhden sijaan. Ajatus livekameroista oli kypsynyt jo jonkin aikaa hankkeen projektipäällikön mielessä.

– Mietimme, miten näyttää kunnostuksien vaikutuksia käytännössä. Voiko siihen parempaa tapaa ollakaan kuin suorat lähetykset valmiilta kosteikoilta, erikoissuunnittelija Mikko Alhainen pohtii.

Taantuvat lajit tarvitsevat apua

Kosteikkolive käynnistyi Salon Saarenjärven rantakosteikolla jo toista kertaa. Viime vuonna livessä havaittiin ainakin 38 eri lintulajia, joista osa on elinympäristönsä suhteen vaateliaita, kuten lapasorsa ja jouhisorsa.

– Erityisen ilahduttavaa on nähdä taantuvien vesilintulajien viihtyvän kosteikolla, sillä ensisijaisesti niiden vuoksi teemme kunnostuksia yhdessä maanomistajien kanssa. Tavoitteenamme on turvata taantuvien vesilintujen elinvoimaisuutta parantamalla niiden lisääntymismenestystä, Alhainen sanoo.

Viime vuoden livessä kahlaajia kipitti pitkin patopenkerettä, sudenkorennot esittivät lentonäytöksiä, sorsanpoikaset polskivat matalikossa ja hämähäkki saalisti linssin eteen kutomallaan verkolla. Useana aamuna pystyi kuulemaan kaulushaikaran ”puhaltavan pulloon”, pikkulintujen konsertoivan ja nähtiinpä metsäkauriinkin kahlaavan kosteikolla. Kosteikkojen monimuotoinen luonto avautui katsojille.

– Live tuo luonnon klikkauksen päähän. Onhan se mukavaa kuunnella liven kautta lintujen laulua työpäivän aikana ja välillä vilkaista, mitä kosteikolla tapahtuu, kertoo Alhainen.

Muuttuva mosaiikki

Kausikosteikkoperiaatteella perustettu kosteikko muuttaa muotoaan kevään ja kesän edetessä. Padot pidättävät kevään tulvien vettä, jotta kesäkuussa vesilintujen poikasilla olisi matalaa vettä ruokailua varten. Pienet sorsanalut tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan matalikoita, joiden määrä on Suomessa vähentynyt. Salossa heinäkuun lopulla poikueajan päätyttyä vedenpintaa lasketaan, alue kuivahtaa ja karja pääsee tulvaniitylle laiduntamaan. Samoihin aikoihin livelähetykset päättyvät.

– Kosteikkolive taltioi muuttuvan maiseman. Keväällä vesi alkaa hiljalleen nousemaan kosteikoilla ja kasvillisuus vihertyä ja runsastua. Muuttolinnut saapuvat avoimille vesialueille levähtämään ja osa jää pesimään.

Lintujen lisäksi livelähetyksissä voi nähdä muitakin vierailijoita.

– Odotan mielenkiinnolla, saisimmekohan tällä kertaa livelähetykseen vilauksen karhusta. Korpinurmen kosteikon livelähetykseen sellainen saattaa hyvinkin tallustella. Toivottavasti nalle ei kuitenkaan kiinnostu liiaksi kamerasta, Alhainen nauraa.

Kosteikkoluonto kotisohvalle

Seuraa kosteikkoliveä osoitteessa kosteikko.fi. Kiinnostavia hetkiä jaetaan hankkeen Facebook-sivuilla SOTKA-kosteikot. Kaikkien kolmen kosteikon elämää voi seurata heinäkuun loppuun asti.

Livekamerat nyt myös Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa

Kosteikkolive käynnistyy toukokuussa ensimmäistä kertaa Seinäjoella ja Ilomantsissa, jonne padottiin kosteikot käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille osana SOTKA-hanketta.

 

Naurulokit paljon vartijoina – Kurjennevan kosteikko, Seinäjoki

Kurjennevan kahdelle erilliselle kosteikkoalueelle nostettiin vesi ensimmäistä kertaa viime kesänä. Patopenkereet muotoiltiin ja veden määrää säätelevät patolaitteet asennettiin talvella 2020. Kosteikkojen keskiosiin rakennettiin pesimäsaaria naurulokeille, jotka puolustavat pesiään ja samalla muita kosteikon lintuja pedoilta. Turvealueet käsiteltiin tuhkalla kasvuolosuhteiden parantamiseksi ja niille kylvettiin heinäseosta ja riistapeltoa. Heinä sitoo juurillaan pohjamaan ja tarjoaa hyvät olosuhteet pienille selkärangattomille, jotka maistuvat kevättulvien aikaan vesilintupoikueille.

Kansainvälisesti kiinnostava erämaa – Korpinurmen kosteikko, Ilomantsi

Korpinurmen kosteikko perustettiin korottamalla reunapenkereitä, poistamalla turvetuotannon aikaisia putkia padon alta ja asentamalla reunapenkereeseen patolaite. Alueella on aikaisemmin viljelty ruokohelpiä, mutta etenkin alueen itäpääty on ollut lähes ympäri vuoden veden alla ja kelpaamatonta peltoviljelyyn. Kunnostusten myötä alue tulee toimimaan tärkeässä tehtävässä vesilintujen poikueympäristönä. Kosteikon rahoituksessa on ollut mukana kansainvälinen järjestö Waterfowlers Network, jonka tavoitteena on kehittää vesilintujen elinympäristöjä koko muuttoreitin alueella.