Suurpetokirjausjärjestelmä Tassu
Petoyhdyshenkilöjärjestelmä on toiminut vuodesta 1978 lähtien. Silloinen ”petoyhdysmiesverkosto” muodostui riistanhoitoyhdistyksissä aktiivisesti suurpetoasioissa toimivien henkilöiden ympärille. Havainnot kirjattiin paperille ja paikka merkittiin kartalle, jotka lähetettiin kolme kertaa vuodessa tallennettaviksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Tästä puhtaasta tutkimuksen avustamisesta järjestelmä on kehittynyt. Samalla sen rooli on muuttunut monella tapaa vaativammaksi.
Tassu-järjestelmä käynnistyi vuonna 2009 tarpeeseen tuottaa ajantasaista suurpetohavaintotietoutta nopeammin ja laajemmalle tarvitsijajoukolle. Tassu rakennettiin niin, että petoyhdyshenkilöillä oli mahdollisuus tallentaa ja tarkastella havaintoja internetin välityksellä. Tiedon saatavuuden helpottumisen myötä havainnot ovat alkaneet kiinnostaa muitakin kuin tutkimusta, riistahallintoa ja petoyhdyshenkilöitä.
Tassuun tallennettava tieto
Tassuun havaintotietoa kirjaa kaikkiaan noin 2 600 petoyhdyshenkilöä. Tämä tarkoittaa keskimäärin yhdeksää petoyhdyshenkilöä kussakin riistanhoitoyhdistyksessä. Vuosittaiset havaintomäärät ovat nousseet vuosituhannen alun 10 000 havainnosta reiluun 80 000 havaintoon (2016). Itse havainnot ovat pysyneet kutakuinkin samanlaisina.
Havaintomateriaali koostuu maasuurpetolajeista (ahma, ilves, karhu, susi) tehdyistä havainnoista. Havaintoon liittyy aina aika- ja paikkatieto. Lisätietona on muun muassa eläimen ikäluokka ja kulkusuunta, yksilöiden lukumäärä ja havaintotyyppi. Havaintotyyppejä voivat olla esimerkiksi jäljet, syönnökset, vahinkotapahtumat, näköhavainnot tai riistakamerakuvat.
Tallennettava tieto on yksilötason paikkatietoa eikä siitä sellaisenaan voi määritellä esimerkiksi populaation kokoa tai levinneisyyttä ilman että tietoa muokataan ja jalostetaan. Havainnot ovat perusmateriaalia laadittaessa vuosittaiset kanta-arviot ja levinneisyyskartat suurpedoille.
Tiedon käyttäjät
Tassu ei ole julkinen järjestelmä. Vain käyttöoikeudet saanut ja rekisteröitynyt käyttäjä voi kirjata suurpetohavaintoja ja selata muiden havaintoja.
Käyttöoikeudet koulutetuille ja tehtävään nimetyille petoyhdyshenkilöille antaa Suomen riistakeskus ja muille tahoille kuten viranomaisille Luonnonvarakeskus. Suurin osa Tassun käyttäjistä on riistanhoitoyhdistysten valikoimia ja Suomen riistakeskuksen kouluttamia metsästäjiä. He ovat myös suurin tietoa tallentava ryhmä. Muita järjestelmän käyttäjiä ovat tutkijat, riistahallinto, Metsähallitus, paliskunnat ja poliisi. Rajaviranomaisten kanssa on käynnistymässä keskusteluja yhteistyön lisäämisestä.
Tassu-tiedon jakaminen
Petoyhdyshenkilön tärkein tehtävä on kerätä ja varmistaa alueeltaan mahdollisimman kattavasti havaintoja siellä liikkuvista suurpedoista ja välittää tieto Tassun avulla tutkimukselle.
Havaintojen kirjaamisen yhteydessä käyttäjä luovuttaa havaintotietonsa omistusoikeuden sitoumuksetta Luonnonvarakeskukselle. Tassuun tallennettu tieto on salassa pidettävää tutkimusaineistoa. Käyttäjät ovat hyväksyneet käyttöehdot, jotka kieltävät tiedon jakamisen kolmansille osapuolille.
Vaikka yksityiskohtaisen havaintotiedon osalta rajoitukset ovat hyvin tiukat, voidaan Tassuun perustuvaa tietoa silti jakaa. Petoyhdyshenkilön rooliin kuuluu oikean tiedon jakaminen suurpedoista. Rajoitukset koskevat niin sanotun raakadataa, tarkkaa paikkatietoa ja yksityiskohtaista listausta havainnoista. Vaikka Tassusta kaapattua yksityiskohtaista tietoa ei saa jakaa, on yleisemmän tiedon välittäminen suurpetotilanteesta kansalaisille ja medialle toivottavaa.
Suurpetopoikkeusluvan hakijalle voidaan antaa alueen suurpetotilanteesta lausunto, joka pohjautuu havaintotietoon. Suoraan Tassusta poimittua havaintoluetteloa tai karttaa ei saa sellaisenaan jakaa myöskään poikkeusluvan hakijalle. Raakadatan liittäminen poikkeuslupahakemukseen on tarpeetonta, koska Suomen riistakeskus saa tarvittavat kanta- ja vahinkotiedot Luonnonvarakeskukselta ja viranomaiskäytössä olevasta Riistavahinkorekisteristä.
Kansalaisilla on mahdollisuus tarkastella Tassuun tallennettua havaintotietoa riistahavainnot.fi -palvelussa, jossa pistemäistä raakadataa on yleistetty 5*5 km ruudulle viimeisen kahden kuukauden ajalta. Ruutu kertoo havaintojen lukumäärän ja viimeisen havainnon ajankohdan. Palvelusta ei voi arvioida eläinten lukumäärää alueella.
Samuli Heikkinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Olli Kursula, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
