Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja korpraali Elias Harju (oikealla, ylennettiin kuvan ottamisen jälkeen) ja toimikunnan varapuheenjohtaja lentosotamies Miska Järvenpää toimivat organisaattoreina ja yhteyshenkilöinä koulutuksen toteuttaneeseen Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistykseen (rhy). Satakunnan Lennosto tarjosi erinomaiset tilat kurssin ja tutkinnon järjestämiseksi.

Varusmiehestä metsästäjäksi

Satakunnan Lennostossa tuli mahdolliseksi käydä metsästäjätutkintoon valmentava kurssi ja suorittaa metsästäjätutkinto. Aloite tuli kantahenkilökunnalta ja varusmiestoimikunta otti asiasta kopin.

Teksti ja kuvat Pekka Peltonen

Julkaistu17.1.2025

Puolustusvoimissa järjestetään erilaisia vapaaehtoisia kursseja varusmiespalveluksen aikana, mutta syksyllä 2024 järjestetty metsästäjätutkintokoulutus oli ensimmäinen Satakunnan lennostossa Pirkkalassa.

Halukkuutta suorittaa metsästäjätutkinto palvelusaikana selvittiin ensimmäisen kerran vuonna 2023. Jokaisesta saapumiserästä löytyy arviolta noin 20 metsästäjätutkinnosta kiinnostunutta.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Yhteistyöllä asiat on saatu rullaamaan ja kokemusta on tullut kaikille osapuolille. Jatkoa ajatellen kantahenkilökunnankin piirissä on kiinnostusta suorittaa metsästäjätutkinto ja istua samalle penkille varusmiesten kanssa.

Nykyinen varusmiestoimikunta lupasi antaa viestikapulan ohjeineen seuraaville palvelukseen astumiserille, joita on kaksi vuodessa.

Lempäälän seudun rhy:n hallituksen puheenjohtaja, tutkintokouluttaja ja tutkintojen vastaanottaja Juha Ohralahti esittelee patruunoiden rakennetta ja kaliipereja. Hänen kokemuksensa mukaan valmentavan kurssin läpikäyneiden läpäisyprosentti on korkea.

Metsästys tukee maanpuolustusta

Metsästystä ei nykyään mielletä varautumisena kriisitilanteiden varalle, vaikka vuosina 1939–1944 Suomessa metsästettiin 6 000 hirveä armeijalle, joista 10 prosenttia oli vasoja. Jos lihaa saatiin noin 100 kg /hirvi, kertyi sitä ruoaksi noin 600 000 kiloa. Nyt jahtikaudella 2023–2024 kaadettiin runsaat 32 000 hirveä. Hirvikanta on moninkertainen verrattuna sota-aikaan ja sen jälkeisiin vuosiin.

– Eräily jo itsessäänkin on maanpuolustuksellinen asia. Luonnossa liikkuminen, suunnistus, selviytyminen erilaissa olosuhteissa ja turvallinen aseenkäsittely ovat varusmieskoulutuksen perusasioita ja tukena myös metsästäjäpolulla. Jokainen yksilö antaa oman osaamisensa toimiessaan osana ryhmää, oli kyseessä armeijan yksikkö tai metsästysseura, painottaa yhteysupseeri Janne Jytilä ja kertoo aikeistaan itsekin istua koulunpenkille kevään kurssilla ja suorittaa metsästäjätutkinto.

Sastamalasta kotoisin oleva Sami Mäkipää on siviilissä diplomi-insinööri ja toimi varusmiesaikanaan tutkimusavustajana armeijan tutkimuskeskuksessa. Mäkipään isoisä ja isä harrastavat metsästystä ja hän ollut mukana ajomiehenä hirvijahdissa, joten on luonnollista, että myös hän jatkaa perinnettä. Tutkinto meni heittämällä läpi.

Kalastus ja retkeily harrastuksena

Useammalla osallistujalla oli taustaa retkeilystä ja kalastuksesta.

Tamperelainen lentosotamies Into Karppi oli kiinnostunut jo aiemmin metsästäjätutkinnon suorittamisesta ja kun tilaisuus tuli, hän ilmoittautui mukaan.

Parhaana kahdeksasta tutkinnon osiosta itselleen Karppi piti selkeästi esitettyä lakiosiota.

– Kaikki koululutus tehtiin tiiviisti, selkeästi ja vuorovaikutteisesti, mistä kiitos järjestäjille, antoi Karppi palautetta tentin jälkeen.

Tutkintoon valmentava koulutus ja tentit järjestettiin palvelukseen oheen sopivina päivinä iltaisin viranomaisohjeita noudattaen. Seuraava kurssi ja tutkinto järjestettäneen maaliskuussa 2025 varusmiehille ja kantahenkilökunnalle.

Lempäälän seudun rhy:n toiminnanohjaaja Timo Viitanen sovitti päivämäärät tiiviiseen koulutusohjelmaan yhdessä yhteysupseerin, ylivääpeli Janne Jytilän kanssa. Tässä Viitanen käy läpi Into Karpin tenttivastauksia. Hyväksytty!