Tunnhamn toipuu – pilkkasiivetkin palasivat
Saariston vieraspetopoistoihin keskittynyt SOTKA-hankkeen kokonaisuus on päättymässä vuoden 2021 lopussa. Hankkeen koelaboratoriona toiminut Tunnhamnin saaristo tarjosi mielenkiintoisia lintuyllätyksiä jo ensimmäisenä supikoiravapaana pesimäkautenaan keväällä 2021. Linnut palaavat alueelle vähitellen ja ensimmäiset merkit paremmasta poikastuotosta ovat jo näkyvissä.
Samaan aikaan, kun Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys (SLHSY) toteutti paikallisten tukemana Tunnhamnin alueen supikoirien seuranta- ja poistotoimia, organisoitiin pesivien saaristolintujen laskenta.
SOTKA-hankkeessa toteuttiin alueen lintulaskennat ennen ja jälkeen supikoirapoiston. Ensimmäinen laskenta suoritettiin keväällä 2020 ja jälkimmäinen keväällä 2021. Koska lajit pesivät eri aikoina, tehtiin kaksi laskentaa mahdollisimman hyvän kuvan saamiseksi lajistosta. Molempina vuosina onnistuttiin toteuttamaan molemmat laskentakierrokset.
Vaikka lintulaskennan tulokseen vaikuttaa moni muukin seikka kuin vallitseva supikoirien saalistuspaine, oli alue otollinen supikoiran poiston vaikutusten tarkkailulle. Erityisen tiheän supikoirakannan jälkeistä lintukantojen kehitystä voidaan nyt seurata vuosittain keväisellä laskentakierroksella.
Lintutyhjiö 2020
Tunnhamin surkeaa linnustollista lähtöasetelmaa esiteltiin jo Tunnhamnin tarinan kakkososassa, joten tässä on asiasta vain lyhyt katsaus.
Kevät 2020 tuli aikaisin ja linnutkin olivat pesimäpuuhissaan ajoissa. Laskenta suoritettiin tilanteessa, jossa alueella partioivat useat supikoiraparit pentuineen. Kuten olettaa saattoi, monien vesilintujen pesinnät olivat epäonnistuneet ja suuria supikoirien käymälöitä löydettiin useista saarista.
Molemmilla vuoden 2020 laskentakerroilla, kun saaria tarkistettiin kävellen, törmättiin lukuisiin munankuoriin ja tuhottuihin pesintöihin. Osa lajistosta oli yrittänyt pesiä, mutta pesät olivat joutuneet supikoirien rosvouksen kohteiksi. Pienet hampaanjäljet todistivat tihutyön tekijöistä.
Supikoirien vaikutuspiiri ei kesällä 2020 yltänyt aivan laskenta-alueen kaakkoisreunaan. Små Skosörar ja Rysskobbin saarilta löytyi laskenta-aikaan pesiään virittelevät lokki- ja tiirakoloniat. Haahkan kohdalla laskennassa törmättiin useaan syötyyn munaan.
Supikoiran vaikutuksen osalta mielenkiintoinen laji on pilkkasiipi. Laji hautoo myöhäisenä pesijänä samoihin aikoihin supikoirapoikueiden liikkeen lisääntyessä kesä-heinäkuussa. Alueelle tehdyillä pyyntikerroilla elokuussa 2020 ei tehty lainakaan havaintoja pilkkasiipipoikueista.
Kuoret vaihtuivat muna- ja poikashavaintoihin vuonna 2021
On ennenaikaista odottaa linnuston nopeaa palautumista heti ensimmäisenä petovapaana keväänä. Monen lajin parimäärät ovat nousseet, mutta erot ovat vielä pieniä. Alueella tehdyt kenttähavainnot kertovat numeroita paremmin linnuston toipumisen ensiaskeleista.
Supikoirien pahiten valtaamalla alueella Tunnhamnin pohjoispuolella Horsskärin lokkikolonia oli herännyt eloon. Vuonna 2020 Horskär oli täynnä syötyjä munia. Täysin uusi tiira- ja lokkikolonia oli syntynyt myös Bergskärin länsikärkeen. Äspskärin ja Marskärin välistä löytyi ehjä haahkan munapesä, mikä yhdessä laajemmalta alueelta tehtyjen pesä- ja poikashavaintojen kanssa antaa viitteitä haahkan pesintöjen paremmasta menestyksestä.
Saaristoon yhä enemmän levinnyt mustakurkku-uikkukin oli löytänyt tiensä Tunnhamnin pesimälinnustoon. Voidaan kysyä, olisiko laji onnistunut pesimään käytännössä avoimella pesäpaikallaan aiemmin vallinneen supikoirainvaasion aikana.
Vaikuttavin havainto linnuston toipumisesta saatiin vuoden 2021 elokuisilla pyyntikerroilla. Alueella havaittiin peräti 11 pilkkasiipipoikuetta, joissa poikaset olivat jo kohtuullisen kokoisia ja emojensa huomassa.
Vertailukohta tulevaisuudelle Vänön naapurisaaristosta
Tunnhamnin eteläpuolella sijaitsevan Vänön saariston ulkovyöhykkeen linnuston kehitys antaa viitteitä tulevasta. Aluetta on hoidettu Metsähallituksen tuella säännöllisesti vuodesta 2006. Alueelta on poistettu vuosien saatossa lähes 150 minkkiä ja torjuttu supikoirien pyrkimykset levittäytyä alueelle poistamalla 13 yksilöä vuosien 2010-2018 välisenä aikana.
Vänössä ongelmana oli alun perin ensisijaisesti minkki. Eri vieraspetolajin vaikutukset linnustolle eroavat varmasti jossain määrin toisistaan. Selkeitä hyötyjiä poistotoimista Vänössä olivat muun muassa lapintiira, karikukko, tukkasotka ja pilkkasiipi. Vuosien saatossa näiden lajien pesivien parien määrät ovat moninkertaistuneet. Kaikki edellä mainitut lajit näyttävät toipuneen hieman myös Tunnhamnissa.
Vänön esimerkkiä mukaillen voidaan ennustaa, että 10 vuoden päästä vieraspetovapaassa Tunnhamnissa pesii yli 700 lapintiiraa nykyisen 200 sijaan. Tiirakolonioiden suojiin kertyy usein muutakin linnustoa.
Linnuston kehittyminen täyteen kukoistukseensa vaatii kuitenkin useamman häiriöttömän vuoden. Tunnhamnin rauhallinen sijainti kaukana häiritsevästä veneliikenteestä yhdistettynä mahdolliseen pidempiaikaiseen vieraspetovapauteen lupaa hyvää alueen poikastuoton suhteen.
KIITOKSET laskijoille!
Lintulaskijat tekevät suuren määrän vapaaehtoistyötä. Ilman heidän asiantuntemustaan ja panostaan tämä juttu ei olisi ollut mahdollinen. Tunnhamnin laskentoihin saatiin mukaan useita pitkän linjan lintuasiantuntijoita. Suomen riistakeskus kiittää Markus Aholaa, Päivi Sirkiä, Mia Rönkää, Jouko Högmanderia, Mikko Jokista, Markku Lappalaista ja Fiia Haavistoa.
