Varislintujen kontrolli keväällä kannattaa
Tutkimukset ovat osoittaneet varislintujen olevan merkittäviä maassa pesivien lintujen pesien tuholaisia. Niiden ruokalistalla ovat kahlaajat, sorsalinnut, peltokanat ja laululinnut. Munien ohella niiden nokkaan päättyy monen jo kuoriutuneen linnunpojan tie.
Varislintujen saalistukselle olennaista on niiden taipumus tarkastella maisemaa tähystyspuista. Ne ovat lintumaailman älykköjä, joiden on voitu osoittaa pystyvän seuraamaan emolintujen liikkeitä niin, että ne löytävät pesät suojaisistakin paikoista. Hyvää pesimäympäristöä ei kannata perustaa vahtimispaikkoina toimivien korkeiden puiden viereen.
Varislintujen pesärosvoilua on todettu erityisesti maatalousvaltaisessa maisemassa, joka voi ylläpitää suuria haittalintukantoja muiden ravintolähteiden kautta. Tutkimusten mukaan varislintuja poistamalla voidaan parantaa etenkin tuottavuutta eli pesien ja poikasten selviytymistä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaimmat tulokset saadaan kattavalla petokontrollilla. Petojen kesken on usein kompensointia eli kun yhden lajin saalistus poistuu, niin toinen laji saalistaa senkin edestä. Varislintujen ohella maassa pesiviä lintuja uhkaavat nisäkäspedot, joista vieraslajien minkin ja supikoiran torjunta kuuluu jokaisen metsästäjän tehtävälistalle. Perinteisiä kettua ja näätääkään ei sovi unohtaa.
Petojen torjunnan merkitys korostuu erityisesti maatalousmaisemassa. Tiheämmistä pari- ja poikueluvuista huolimatta voi siellä sorsien kokonaistuotto olla huonompi kuin metsämaisemassa. Tämä on hyvä pitää mielessä perustettaessa kosteikoita tai peltokanalintuympäristöjä.
Lue lisää: Varislinnut ovat tehokkaita pesärosvoja
Lähdeviitteet:
Andrén H 1992. Corvid density and nest predation in relation to forest fragmentation: A landscape perspective. Ecology 73:794–804.
Côté IM & Sutherland WJ 1997. The effectiveness of removing predators to protect bird populations. Conservation Biology 11:395-405.
Holopainen S, Väänänen V- M & Fox AD 2020. Landscape and habitat affect frequency of artificial duck nest predation by native species, but not by an alien predator. Basic and Applied Ecology 48:52–60.
Holopainen S, Miettinen E, Väänänen V-M, Nummi P, & Pöysä H 2024. Balancing between predation risk and food by boreal breeding ducks. Ecology and Evolution 14 e11011.
Holt AR, Davies ZG, Tyler C & Staddon S 2008. Meta-analysis of the effects of predation on animal prey abundance: evidence from UK vertebrates. PLoS One 3 e2400.
Krüger H, Väänänen V-M, Holopainen S, Nummi P 2018. New faces for nest predation in agricultural landscapes– a wildlife camera survey with experimental nests. European Journal of Wildlife Research 64:76.
Madden CF, Arroyo B & Amar A 2015. A review of the impacts of corvids on bird productivity and abundance. Ibis 157:1–16.
Roos S 2002. Functional response, seasonal decline and landscape differences in nest predation risk. Oecologia 133:608–615.
Roos S, Smart J, Gibbons DW & Wilson JD 2018. A review of predation as a limiting factor for bird populations in mesopredator- rich landscapes: A case study of the UK. Biological Reviews 93:1915–1937.
Smith RK, Pullin AS, Stewart GB & Sutherland WJ 2010. Effectiveness of predator removal for enhancing bird populations. Conservation Biology 24: 820–829.
