Ennallistamisen tarkoitus on riistakantojen vahvistaminen
Kesällä EU:ssa hyväksyttiin ennallistamisasetus, joka tulee vaikuttamaan riistan elinympäristöjen hoitoon seuraavan neljännesvuosisadan. Asetuksessa on aikataulut toimenpiteille vuoteen 2050 saakka.
Ennallistamisasetuksen taustalla on vuonna 1979 säädetty lintudirektiivi ja vuonna 1992 säädetty luontodirektiivi. Vuodet ovat vierineet nopeasti, eivätkä direktiiveissä asetetut tavoitteet ole kaikin puolin täyttyneet. Monet lajit taantuvat ja erilaiset elinympäristöjen muutokset uhkaavat heikentää niitä edelleen. Siksi on otettava käyttöön ennallistamistoimenpiteitä, joilla varmistetaan suojeltujen luontotyyppien ja lajien, mukaan lukien luonnonvaraiset linnut, elpyminen kaikkialla unionin alueella.
Asetuksessa tunnustetaan, ettei luonnon monimuotoisuutta nykymaailmassa pystytä säilyttämään pelkästään suojelualueita perustamalla. Myös talouskäytössä olevassa ”arkiluonnossa” on säilytettävä enemmän riistakantoja auttavia elinympäristöpiirteitä.
Asetuksessa ovat pääosassa luontotyypit eli elinympäristöjen hoito. Tämä elinympäristöjen hoidon vahvistaminen sopii hyvin julkisen riistakonsernin strategiaan. Viime vuosina riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito on saanut kolmen hallituksen ohjelmien kautta tukea. Parhaillaan toteutetaan SOTKA-hanketta ja HELMI-ohjelmaa vuoteen 2030 saakka.
Suomessa valmistellaan seuraavan kahden vuoden aikana tarkempi ennallistamissuunnitelma ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä ja monia ennallistamista edistäviä riistanhoitotoimia tehdään jo nyt hyvässä yhteistyössä riistanhoitajien, maanomistajien ja luonnonsuojeluhallinnon kanssa.
