Riistapolitiikan vaikuttaja valtakunnan tasolla
Valtakunnallinen riistaneuvosto
Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimiva valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikkaa tukeva strateginen toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita koko maan tasolla. Neuvoston työn tuloksena on syntynyt useita metsästykseen vaikuttaneita säädösmuutoksia ja linjauksia.
Riistaneuvostot syntyivät vuoden 2011 riistahallinnon uudistuksen yhteydessä, jolloin nähtiin tarpeelliseksi vahvistaa riistanhoitoyhdistysten, keskeisten sidostahojen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia alueellisiin ja valtakunnallisiin riista-asioihin.
Valtakunnallisen riistaneuvoston työ tukee muun muassa hirvieläin- ja suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista.
Monipuolinen kokoonpano luo moniäänisyyttä
Valtakunnallisen riistaneuvoston kokoonpano on säädetty riistahallintolaissa. Riistaneuvostoon kuuluu riistanhoitoyhdistysten asettama edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen 15 toiminta-alueelta, joten maan eri osat erityispiirteineen ovat kattavasti edustettuina.
Lisäksi kokoonpanoon kuuluvat edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, Metsäkeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Maa- metsätaloustuottajain Keskusliitosta, Metsästäjäliitosta ja Luonnonsuojeluliitosta. Laaja sidosryhmäedustus takaa sen, että riistapolitiikkaa koskevat erilaiset näkökulmat kuuluvat riistaneuvoston toiminnassa.
Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontuu kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Asialistalla on yleensä katsaus ajankohtaisiin riistahallinnon asioihin, mutta myös laajempia kokonaisuuksia, kuten valmisteilla olevia riistalajien hoitosuunnitelmia, riistatalouden kehittämiseen liittyviä hankkeita, metsästystä koskevan lainsäädännön muutosesityksiä ja riista-alan kansainvälistä yhteistyötä.
Säännöllisesti riistaneuvostossa toistuvia teemoja ovat kolmen vuoden välein tehtävä esitys riistakeskuksen hallituksen jäsenistä, sekä vuosittainen katsaus hirvieläintavoitteiden toteutumiseen alueellisten riistaneuvostojen antamien raporttien pohjalta.
Aloitteita riistanhoitoyhdistyksiltä
Valtakunnallisen riistaneuvoston käsiteltäväksi tulee erilaisia esityksiä. Suurin osa esityksistä tulee riistanhoitoyhdistyksiltä, kiertäen aluekokousten ja alueellisten riistaneuvostojen kautta valtakunnalliselle riistaneuvostolle käsiteltäväksi.
Esitysten etenemiselle on yleensä eduksi, mitä kattavammin asiaa on taustoitettu ja perusteltu. Valtakunnalliselle riistaneuvostolle osoitettujen esitysten olisi myös hyvä olla luonteeltaan laajempaa merkitystä omaavia.
Riistaneuvoston vahvuus on sen kokoonpanon laaja-alaisuus. Riistaneuvosto tarjoaa eri alueiden ja taustatahojen edustajille mahdollisuuden yhteensovittaa erilaisia näkökulmia. Valtakunnallisessa riistaneuvostossa yhteisesti muodostetut linjaukset ja jatkoesitykset ovat usein olleet hyvä lähtökohta asioiden viemiseksi eteenpäin.
Riistaneuvoston toiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä. Asioiden eteneminen kestää toisinaan vuosia. Esimerkkejä valtakunnallisen riistaneuvoston edistämistä asioista ovat hirvieläinten vasasuojan rangaistavuuden poisto, hirvieläinten metsästysaikojen muutokset, useat käynnissä olevat riistan elinympäristöjen kunnostukseen liittyvät hankkeet ja DNA:n hyödyntäminen susikannan arvioinnissa.
Toiveissa rakentavaa ja avointa keskustelua
Valtakunnallisen riistaneuvoston viides toimikausi alkoi elokuun alussa. Neuvoston uutena puheenjohtajana aloitti parkanolainen Erkki Kallio.
Teksti Mirja Rantala
Kalliolla on pitkä kokemus riistahallinnon luottamustoimista niin alueelliselta kuin valtakunnalliselta tasolta. Valtakunnalliseen riistaneuvostoon hän on kuulunut jäsenenä tai varajäsenenä Suomen riistakeskuksen perustamisesta lähtien.
Kallion mukaan riistaneuvoston merkitys on vuosien mittaan vahvistunut. Esimerkiksi hoitosuunnitelmatyöhön osallistuminen on tärkeää, sillä hyväksytyt suunnitelmat vaikuttavat myöhemmin moneen asiaan.
Neuvoston tehtävää hän kuvaa yhteisen näkemyksen etsinnäksi ja vaikuttamiseksi, sillä neuvostolla on suora yhteys muun muassa maa- ja metsätalousministeriöön.
Alkaneelta kaudelta Kallio toivoo rakentavaa ja avointa keskustelua.
– Avoimuutta kuulla erilaisia näkemyksiä ja kunnioittaa kaikkien näkemyksiä. Kaikkien pitää osata antaa pikkasen löysää, jotta voidaan päästä kompromissiin, Kallio sanoo.
Uuden puheenjohtajan lisäksi neuvostossa aloitti useita uusia jäseniä. Uudet näkemykset ovat Kallion mukaan tervetulleita, vaikka samalla on vahvuus, että mukana on myös kokeneita jäseniä.
Uusi toimikausi on vasta käynnistymässä, mutta Kallio uskoo tuttujen aiheiden, kuten suurpetojen ja hirvieläinten, pysyvän neuvoston agendalla.
– Umpikujassa oleva suurpetokeskustelu jatkuu. Toivottavasti asiaan löydetään toimiva malli, jonka kaikki pystyvät hyväksymään.
Riistanhoitoyhdistyksiä Kallio kannustaa tekemään rohkeasti esityksiä alueellisille riistaneuvostoille, jotka sitten harkitsevat, mitkä asiat viedään eteenpäin valtakunnalliseen neuvostoon.
